Samuel Fredrik von Born
Samuel Fredrik von Born (2. heinäkuuta 1782 Loviisa – 15. marraskuuta 1850 Helsinki) oli suomalainen virkamies ja sotilas.
Monien muiden aikansa virkamiesten tavoin von Bornin ura alkoi armeijasta. Hän kävi Haapaniemen kadettikoulun ja aloitti upseerina armeijassa. Von Born otti osaa Suomen sotaan 1808-1809. Hän erosi Ruotsin armeijan palveluksesta everstiluutnanttina vuonna 1810 ja muutti takaisin Suomeen.[1]
Von Born nimitettiin Oulun läänin maaherran Carl Henrik Ehrenstolpen sijaiseksi vuonna 1819 ja seuraavana vuonna varsinaiseksi maaherraksi. Von Bornin virkakauteen sijoittuu Oulun suurpalo vuonna 1822. Varsin lyhyeksi jääneen virkakauden tärkeimpiin saavutuksiin kuuluukin lähinnä palon tuhojen helpottaminen ja palon jälkeisen jälleenrakennuksen aloittaminen.[2]
Von Bornin maaherrakausi päättyi vuonna 1826 kun hänet nimitettiin Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi.
Samuel Fredrik von Bornin pojanpoika oli poliitikko ja vapaaherra Viktor Magnus von Born.
Hautalan mukaan von Born on Ruotsin pitkäaikaisen pääministerin Olof Palmen isänäidin isoisä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia III, s. 74, 441. Oulu: Kirjapaino Oy Kaleva, 1975. ISBN 951-95283-2-6
- ↑ Paso, Eija ja Rämö, Rauno: Työn jäljet:Lasaretinsaaren vaiheita 1600-2000, s. 39-41. Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus, 2002. ISBN 951-98571-3-3
| Edeltäjä: Carl Erik Mannerheim |
Keisarillisen Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtaja 1826–1828 |
Seuraaja: Anders Henrik Falck |
|
| Varapuheenjohtajat |
| |
|---|---|---|
Oulun läänin maaherrat ja kuvernöörit (1775–2009) | ||
|---|---|---|
| Ruotsi (1775–1809) |
|  |
| Venäjän keisarikunta (1809–1917) |
| |
| Suomi (1917–1997) |
| |
