Snookerin maailmanmestaruusturnaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Snookerin maailmanmestaruusturnaus (engl. World Snooker Championship) on vuosittain snookerin ammattilaiskauden päättävä turnaus, jonka voittajasta tulee maailmanmestari.

Se on turnauksista kaikkein arvostetuin mitaten sekä palkintosummissa että ranking-pisteissä. Ensimmäisen kerran turnaus pelattiin vuonna 1927. Nykymuodossaan se on pelattu vuodesta 1980 lähtien Crucible-teatterissa Sheffieldissä Englannissa. Karsintojen jälkeen pääturnaukseen osallistuu yhteensä 32 pelaajaa, joista 16 on sijoitettuja maailmanlistasijoituksen perusteella, ja loput 16 karsittu karsintakierroksilla. Pääturnaus kestää yli kaksi viikkoa.

Turnausta sponsoroi vuosina 1976–2005 tupakkamerkki Embassy, mutta kun Englannin lait kielsivät tupakkayhtiöiltä urheilutapahtumien sponsoroinnin, joutui World Snooker Association etsimään turnaukselle uuden sponsorin. Sen jälkeen turnausta ovat sponsoroineet vedonlyöntiyritykset 888.com vuosina 2006–2008 Betfred, Betfair ja Dafabet.[1]

Maailmanmestarit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eniten snookerin maailmanmestaruuksia on voittanut englantilainen Joe Davis, 15 kertaa. Vuodesta 1969 lähtien eniten maailmanmestaruuksia ovat voittaneet Stephen Hendry ja Ronnie O’Sullivan, molemmat seitsemän kertaa. Hendry on saavuttanut voittonsa 1990-luvulla, voitoista viisi hän saavutti peräkkäisinä vuosina 1992–1996. O’Sullivan on saavuttanut voittonsa vuosina 2001–2022. Steve Davis voitti 1980-luvulla maailmanmestaruuden kuusi kertaa. Jimmy White on puolestaan ollut kuusi kertaa finaalissa hävinneenä osapuolena, eikä ole voittanut maailmanmestaruutta kertaakaan.

Turnausmuoto
Pudotuspeliturnaus
Puolustava mestari sijoitettiin suoraan finaaliin
Ammattilaisten järjestämä mestaruusturnaus (epävirallinen MM-turnaus)
Titteliottelu
Vuosi Voittaja Finaalivastustaja Tulos Lopputurnauspaikka Paikkakunta
World Snooker Championship
1927 Englanti Joe Davis Englanti Tom Dennis 20–11 Camkin’s Hall Englanti Birmingham
1928 Englanti Joe Davis Englanti Fred Lawrence 16–13
1929 Englanti Joe Davis Englanti Tom Dennis 19–14 Lounge Hall Englanti Nottingham
1930 Englanti Joe Davis Englanti Tom Dennis 25–12 Thurston’s Hall Englanti Lontoo
1931 Englanti Joe Davis Englanti Tom Dennis 25–21 Lounge Hall Englanti Nottingham
1932 Englanti Joe Davis Uusi-Seelanti Clark McConachy 30–19 Thurston’s Hall Englanti Lontoo
1933 Englanti Joe Davis Englanti Willie Smith 25–18 Joe Davis Centre Englanti Chesterfield
1934 Englanti Joe Davis Englanti Tom Newman 25–23 Lounge Hall Englanti Nottingham
1935 Englanti Joe Davis Englanti Willie Smith 25–20 Thurston’s Hall Englanti Lontoo
1936 Englanti Joe Davis Australia Horace Lindrum 34–27
1937 Englanti Joe Davis Australia Horace Lindrum 32–29
1938 Englanti Joe Davis Englanti Sidney Smith 37–24
1939 Englanti Joe Davis Englanti Sidney Smith 43–30
1940 Englanti Joe Davis Englanti Fred Davis 37–36
1946 Englanti Joe Davis Australia Horace Lindrum 78–67 Horticultural Hall
1947 Skotlanti Walter Donaldson Englanti Fred Davis 82–63 Leicester Square Hall
1948 Englanti Fred Davis Skotlanti Walter Donaldson 84–61
1949 Englanti Fred Davis Skotlanti Walter Donaldson 80–65
1950 Skotlanti Walter Donaldson Englanti Fred Davis 51–46 Tower Circus Englanti Blackpool
1951 Englanti Fred Davis Skotlanti Walter Donaldson 58–39
1952 Australia Horace Lindrum Uusi-Seelanti Clark McConachy 94–49 Houldsworth Hall Englanti Manchester
Professional Matchplay Championship
1952 Englanti Fred Davis Skotlanti Walter Donaldson 38–35 Tower Circus Englanti Blackpool
1953 Englanti Fred Davis Skotlanti Walter Donaldson 37–34 Leicester Square Hall Englanti Lontoo
1954 Englanti Fred Davis Skotlanti Walter Donaldson 45–26 Houldsworth Hall Englanti Manchester
1955 Englanti Fred Davis Englanti John Pulman 37–34 Tower Circus Englanti Blackpool
1956 Englanti Fred Davis Englanti John Pulman 38–35
1957 Englanti John Pulman Pohjois-Irlanti Jackie Rea 39–34  Jersey
World Snooker Championship
1964 Englanti John Pulman Englanti Fred Davis 19–16 Burroughes Hall Englanti Lontoo
Englanti John Pulman Englanti Rex Williams 40–33
1965 Englanti John Pulman Englanti Fred Davis 37–36
Englanti John Pulman Englanti Rex Williams 25–22 Etelä-Afrikka Etelä-Afrikka
Englanti John Pulman Etelä-Afrikka Fred van Rensburg 39–12
1966 Englanti John Pulman Englanti Fred Davis 5–2 St George’s Hall Englanti Liverpool
1968 Englanti John Pulman Australia Eddie Charlton 39–34 Co-operative Hall Englanti Bolton
Player’s No.6 World Snooker Championship
1969 Englanti John Spencer Wales Gary Owen 37–24 Victoria Hall Englanti Lontoo
1970 Wales Ray Reardon Englanti John Pulman 37–33
World Snooker Championship
1971 Englanti John Spencer Australia Warren Simpson 37–29 Australia Sydney
Park Drive World Snooker Championship
1972 Pohjois-Irlanti Alex Higgins Englanti John Spencer 37–32 Selly Park British Legion Englanti Birmingham
1973 Wales Ray Reardon Australia Eddie Charlton 38–22 City Exhibition Hall Englanti Manchester
1974 Wales Ray Reardon Englanti Graham Miles 22–12 Belle Vue
World Snooker Championship
1975 Wales Ray Reardon Australia Eddie Charlton 31–30 Nunawading Basketball Centre Australia Melbourne
Embassy World Snooker Championship
1976 Wales Ray Reardon Pohjois-Irlanti Alex Higgins 27–16 Middlesbrough Town Hall,
Wythenshawe Forum
Englanti Middlesbrough,
Englanti Manchester
1977 Englanti John Spencer Kanada Cliff Thorburn 25–21 Crucible Theatre Englanti Sheffield
1978 Wales Ray Reardon Etelä-Afrikka Perrie Mans 25–18
1979 Wales Terry Griffiths Pohjois-Irlanti Dennis Taylor 24–16
1980 Kanada Cliff Thorburn Pohjois-Irlanti Alex Higgins 18–16
1981 Englanti Steve Davis Wales Doug Mountjoy 18–12
1982 Pohjois-Irlanti Alex Higgins Wales Ray Reardon 18–15
1983 Englanti Steve Davis Kanada Cliff Thorburn 18–6
1984 Englanti Steve Davis Englanti Jimmy White 18–16
1985 Pohjois-Irlanti Dennis Taylor Englanti Steve Davis 18–17
1986 Englanti Joe Johnson Englanti Steve Davis 18–12
1987 Englanti Steve Davis Englanti Joe Johnson 18–14
1988 Englanti Steve Davis Wales Terry Griffiths 18–11
1989 Englanti Steve Davis Englanti John Parrott 18–3
1990 Skotlanti Stephen Hendry Englanti Jimmy White 18–12
1991 Englanti John Parrott Englanti Jimmy White 18–11
1992 Skotlanti Stephen Hendry Englanti Jimmy White 18–14
1993 Skotlanti Stephen Hendry Englanti Jimmy White 18–5
1994 Skotlanti Stephen Hendry Englanti Jimmy White 18–17
1995 Skotlanti Stephen Hendry Englanti Nigel Bond 18–9
1996 Skotlanti Stephen Hendry Englanti Peter Ebdon 18–12
1997 Irlanti Ken Doherty Skotlanti Stephen Hendry 18–12
1998 Skotlanti John Higgins Irlanti Ken Doherty 18–12
1999 Skotlanti Stephen Hendry Wales Mark Williams 18–11
2000 Wales Mark Williams Wales Matthew Stevens 18–16
2001 Englanti Ronnie O’Sullivan Skotlanti John Higgins 18–14
2002 Englanti Peter Ebdon Skotlanti Stephen Hendry 18–17
2003 Wales Mark Williams Irlanti Ken Doherty 18–16
2004 Englanti Ronnie O’Sullivan Skotlanti Graeme Dott 18–8
2005 Englanti Shaun Murphy Wales Matthew Stevens 18–16
888.com World Snooker Championship
2006 Skotlanti Graeme Dott Englanti Peter Ebdon 18–14 Crucible Theatre Englanti Sheffield
2007 Skotlanti John Higgins Englanti Mark Selby 18–13
2008 Englanti Ronnie O’Sullivan Englanti Ali Carter 18–8
Betfred.com World Snooker Championship
2009 Skotlanti John Higgins Englanti Shaun Murphy 18–9 Crucible Theatre Englanti Sheffield
2010 Australia Neil Robertson Skotlanti Graeme Dott 18–13
2011 Skotlanti John Higgins Englanti Judd Trump 18–15
2012 Englanti Ronnie O’Sullivan Englanti Ali Carter 18–11
Betfair World Snooker Championship
2013 Englanti Ronnie O’Sullivan Englanti Barry Hawkins 18–12 Crucible Theatre Englanti Sheffield
Dafabet World Snooker Championship
2014 Englanti Mark Selby Englanti Ronnie O’Sullivan 18–14 Crucible Theatre Englanti Sheffield
Betfred World Snooker Championship
2015 Englanti Stuart Bingham Englanti Shaun Murphy 18–15 Crucible Theatre Englanti Sheffield
2016 Englanti Mark Selby Kiina Ding Junhui 18–14
2017 Englanti Mark Selby Skotlanti John Higgins 18–15
2018 Wales Mark Williams Skotlanti John Higgins 18–16
2019 Englanti Judd Trump Skotlanti John Higgins 18–9
2020 Englanti Ronnie O’Sullivan Englanti Kyren Wilson 18–8
2021 Englanti Mark Selby Englanti Shaun Murphy 18–15
2022 Englanti Ronnie O’Sullivan Englanti Judd Trump 18–13
Cazoo World Snooker Championship
2023 Belgia Luca Brecel Englanti Mark Selby 18–15 Crucible Theatre Englanti Sheffield

Maiden välinen vertailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maa Voitot Menestynein
 Englanti 58 Joe Davis (15)
 Skotlanti 14 Stephen Hendry (7)
 Wales 10 Ray Reardon (6)
 Pohjois-Irlanti 3 Alex Higgins (2)
 Australia 2 Horace Lindrum, Neil Robertson (1)
 Kanada 1 Cliff Thorburn (1)
 Irlanti 1 Ken Doherty (1)
 Belgia 1 Luca Brecel (1)

Pitkät ottelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanmestaruusturnauksen ottelut ovat selkeästi muiden turnausten otteluita pitempiä. Karsintakierroksilla pelisysteemi on jo paras yhdeksästätoista, eli voittoon vaaditaan 10 voitettua erää. Muissa turnauksissa finaalissa pelataan maksimissaan 19 erää. Kun turnauksessa on jäljellä 16 parasta pelaajaa, on pelisysteemi paras 25:stä ennen semifinaalia, jossa pelataan systeemillä paras 33:sta ja lopulta finaali systeemillä paras 35:stä. Turnauksen voittajan eli maailmanmestarin on siis voitettava vähintään 72 erää koko turnauksen aikana. Jos pelaaja on pelannut karsintakierroksilla, kasvaa vaadittava voitettujen erien määrä aina kymmenellä yhtä karsintakierrosta kohden. [2]

Maksimibreikit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maksimibreikkipalkinto on ollut maailmanmestaruusturnauksessa jopa 147 000 puntaa, eli 1 000 puntaa pistettä kohden. Täydellisen lyöntisarjan ovat tässä turnauksessa saavuttaneet kanadalainen Cliff Thorburn vuonna 1983, englantilainen Jimmy White vuonna 1992, skotlantilainen Stephen Hendry kolmesti vuosina 1995, 2009 ja 2012, englantilainen Ronnie O’Sullivan kolmesti vuosina 1997, 2003 ja 2008, walesilainen Mark Williams vuonna 2005, englantilainen Robert Milkins vuonna 2006, englantilainen Ali Carter vuonna 2008, skotlantilainen John Higgins vuonna 2020 sekä australialainen Neil Robertson vuonna 2022. Mark Selby teki vuonna 2023 historiaa tehdessään ensimmäisenä pelaajana maksimibreikin finaalissa. Sitä ennen pudotuspelivaiheessa oli saman tehnyt englantilainen Kyren Wilson.[3]

Historiallisia tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1927 pelattiin ensimmäinen maailmanmestaruusturnaus, jonka voitti englantilainen Joe Davis.

Vuonna 1946 pelatussa maailmanmestaruusturnaukssa englantilainen Joe Davis voitti 15 peräkkäisen maailmanmestaruuden ja hän on ainoa pelaaja, joka ei ole hävinnyt yhtään ottelua maailmanmestaruusturnauksessa.

Vuonna 1952 australialaisesta Horace Lindrumista tuli ensimmäinen Ison-Britannian ulkopuolelta kotoisin oleva maailmanmestari.

Vuonna 1979 Terry Griffiths voitti maailmanmestaruuden sijoittamattomana pelaajana, eli hän saavutti turnauspaikan karsintakierroksilla, eikä häntä näin ollen oltu sijoitettu valmiiksi 32 parhaan kaavioon, kuten 16 ranking-listan parasta pelaajaa.

Vuonna 1983 kanadalainen Cliff Thorburn teki turnauksen historian ensimmäisen maksimibreikin.

Vuonna 1989 Steve Davis saavutti ennätyksellisen kuudennen maailmanmestaruutensa ja kolmannen peräkkäisen mestaruutensa.

Vuonna 1992 Jimmy White teki turnauksen historian toisen maksimibreikin.

Vuonna 1994 White oli yhteensä kuudetta ja peräkkäin viidettä kertaa turnauksen finaalissa. Hän ei ole koskaan saavuttanut maailmanmestaruutta, ja tuolloin hän jäi vain yhden erän päähän voitosta, sillä ottelu päättyi Stephen Hendryn hyväksi 18–17.

Vuonna 1995 Hendry teki turnauksen historian kolmannen maksimibreikin. Hän pelasi tuolloin Whitea vastaan, joka oli vuonna 1992 yltänyt myös tähän.

Vuonna 1997 Ronnie O’Sullivan teki huikean ja edelleen maailman nopeiten suoritetun maksimibreikin. Hän tykitti pöydän tyhjäksi vain viidessä minuutissa ja 20 sekunnissa. Tämä oli turnauksen historiassa neljäs maksimibreikki.

Vuonna 1999 Hendry voitti seitsemännen maailmanmestaruutensa ohittaen näin Steve Davisin, joka on voittanut kuusi maailmanmestaruutta.

Vuonna 2002 Hendry teki toistaiseksi eniten sadan pisteen ylittäviä lyöntisarjoja yhden turnauksen aikana. Yhteensä hän teki niitä 16.

Vuonna 2003 Ronnie O’Sullivan teki turnauksen historian viidennen maksimibreikin.

Vuonna 2005 Shaun Murphy saavutti toisena pelaajana maailmanmestaruuden sijoittamattomana pelaajana. Samana vuonna Mark Williams teki turnauksen historian kuudennen maksimibreikin.

Vuonna 2006 Robert Milkins teki turnauksen historian seitsemännen maksimibreikin.

Vuonna 2008 Ronnie O’Sullivan teki lajin maailmanennätyksen suorittamalla jo uransa yhdeksännen maksimibreikin ottelussaan Mark Williamsia vastaan. Tämä oli jo O’Sullivanin kolmas 147 Crucible-teatterissa Sheffieldissä. Turnauksen historiassa tämä oli kahdeksas. Samassa turnauksessa tehtiin myös historiallisesti toinen maksimibreikki ja turnauksen historian yhdeksäs maksimibreikki, sillä toinen finalisti Ali Carter onnistui myös tässä neljännesfinaaliottelussaan Peter Ebdonia vastaan. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun samassa turnauksessa kaksi pelaajaa pystyvät tähän. Näin ollen 157 000 punnan palkinto jaettiin tasan kahden pelaajan kesken. Summa koostui 147 000 punnan maksimibreikkipalkinnosta ja turnauksen korkeimmasta breikistä jaettavasta 10 000 punnan palkinnosta.

Vuonna 2009 Stephen Hendry teki 40-vuotiaana uransa yhdeksännen maksimibreikin neljännesfinaaliottelussaan Shaun Murphyä vastaan.

Vuonna 2010 Steve Davis eteni 52-vuotiaana turnauksen neljännesfinaaliin. Nykymuotoisen turnauksen voitti ensimmäisen kerran australialainen pelaaja Neil Robertson.

  1. Chris Turner’s SNOOKER ARCHIVE
  2. World Snooker Betfred.com World Snooker Championship | Event History
  3. Snookertähti Mark Selby teki ennennäkemättömän tempun MM-finaalissa – "Uskomatonta" mtvuutiset.fi. 1.5.2023. Viitattu 2.5.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]