Sukulaissana

Kielitieteessä sukulaissanat ovat sanoja, joilla on sama alkuperä. Esimerkiksi suomen pesä, unkarin fészek ja nenetsin pyidya ovat keskenään sukulaissanoja uralilaisen kantakielen kautta.

Sukulaissanat eivät välttämättä muistuta toisiaan niin paljon, että ne olisivat sukukielten puhujille tunnistettavia. Sukulaissanat erottaa kuitenkin lainasanoista se, että sukulaissanoilla on yhteinen kantamuoto, josta on muissakin sanoissa havaittujen säännöllisten äänteenmuutosten kautta kehittynyt kunkin tytärkielen sana. Esimerkiksi unkarin sana fészek alkaa [f]-ääntellä, ja tämä äännelaki koskee kaikkia unkarin sanoja, joiden kantamuoto alkoi äänteellä [p].

Sukulaissanojen semanttinen sisältö saattaa vaihdella huomattavasti. Eräs esimerkki on englannin sana black "musta", jolla on venäjän kielessä sukulaissana белый (belyj) "valkoinen" ja jotka ovat kummatkin peräisin indoeurooppalaisen kantakielen sanasta *bhel "palaa, hohtaa". Germaanisessa kantakielessä sana esiintyy muodossa *blakaz "roihunnut", joka viittaa mustaan puuhiileen.

Katso myös

• Lainasanat
• Vierassanat eli n.s. sivistyssanat
• Kielikunnat