Taiwania cryptomerioides
| Taiwania cryptomerioides | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Paljassiemeniset Pinophyta |
| Lahko: | Cupressales |
| Heimo: | Sypressikasvit Cupressaceae |
| Alaheimo: | Taiwanioideae |
| Suku: | Taiwania |
| Laji: | cryptomerioides |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
 luontainen levinneisyys levinneisyys vieraslajina |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Taiwania cryptomerioides on havupuulaji sypressikasvien (Cupressaceae) heimossa. Se on erittäin suurikokoinen, jopa yli 70 metrin korkuiseksi kasvava ainavihanta havupuu. Laji kasvaa luonnonvaraisena Taiwanin, Etelä-Kiinan, Pohjois-Vietnamin ja Pohjois-Myanmarin vuoristometsissä. Suurena, suorarunkoisena puuna laji on pitkään ollut arvostettu puuteollisuudessa. Nykyisin se luokitellaan pitkään jatkuneen laajamittaisen hakkuun vuoksi vaarantuneeksi.[1]
Lajia pidetään usein suvun Taiwania ja alaheimon Taiwanioideae ainoana elävänä lajina. Jotkut tieteilijät tosin pitävät tiettyjä Manner-Aasian populaatioita omana lajinaan Taiwania flousiana.[4][5][6] Sukuun Taiwania kuuluvana pidettyjä fossiileja tunnetaan jo varhaisliitukautisista kerrostumista. Suvun fossiilisia edustajia ei yleensä voida mitenkään erottaa nykyisestä lajista ulkonäön perusteella.[7][6]
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taiwania cryptomerioides on suurikokoinen puu. Se voi kasvaa noin 75 metriä korkeaksi. Runko voi kasvaa rinnankorkeusläpimitaltaan noin 3,5 metriä leveäksi. Latvus on muodoltaan kartiomainen tai pyöristynyt.[3] Nuorilla, yleensä alle 15 metriä korkeilla puilla oksat ovat harittavia tai riippuvia ja versot riippuvia. Vanhemmilla puilla oksat haarautuvat rungosta usein lähes vaakatasossa, rungon alaosa on yleensä oksaton, eivätkä versot ole riippuvia.[6]
Kaarna on pitkittäin uurteista ja hilseilee pitkinä kapeina säikeinä. Sen väritys vaihtelee punaruskeasta harmahtavan valkoiseen.[4]
Lehtiä on kahdentyyppisiä. Nuorten puiden ja uusien oksanhaarojen lehdet ovat kapeita, muodoltaan äimämäisiä ja poikkileikkaukseltaan nelikulmaisia.[4][6] Ne ovat tavallisesti 1–2,5 senttimetriä pitkiä ja 1,2–2 millimetriä leveitä. Ilmaraot sijaitsevat 3–6 ilmarakojuovassa kapeiden lehtien kaikilla pinnoilla.[3] Vanhojen oksanhaarojen lehdet ovat litteitä, suomumaisia ja muodoltaan terävän vinoneliömäisiä.[4] Ne ovat tavallisesti 1,5–8 millimetriä pitkiä ja 0,8–2,5 millimetriä leveitä. Niiden ilmaraot muodostavat 8–13 ilmarakojuovaa lehden vatsapuolelle ja 6–9 juovaa kylkiin.[3] Lehtiasento on tavallisesti kierteinen ja voi olla vuorottainen. Ainavihantien puiden monivuotiset lehdet ovat aluksi kiiltäväpintaisia ja myöhemmin usein mattapintaisia ilmarakoja suojaavan vahan kuluessa pois.[6][8]
Taiwania cryptomerioides on yksikotinen, joten erilliset hede- ja emikävyt kasvavat samoissa yksilöissä.[8] Hedekävyt kasvavat 2–7 kävyn ryhmissä ja muodostuvat 10–36 hedelehdestä.[3] Lyhytperäiset emikävyt kehittyvät versojen kärkiin.[4] Ne ovat lyhyen lieriömäisiä, luumunmuotoisia tai pitkänpyöreän munanmuotoisia, kypsänä 1–2,2 senttimetriä pitkiä ja 6–11 millimetriä leveitä. Ne koostuvat 15–39 käpysuomusta, jotka ovat kiilatyvisiä ja levenevät kärkeään kohti.[3][4] Kävyt kypsyvät yhden kasvukauden aikana. Pölytys tapahtuu huhti-toukokuussa ja siemenet ovat kypsiä loka-marraskuussa. Siemenet ovat siivellisiä, siipineen 4–7 millimetriä pitkiä ja 2,5–4,5 millimetriä leveitä. Niiden muoto vaihtelee kapeansoikeasta pitkänpyöreään ja puikeaan.[3][6][4]
Taiwania cryptomerioides on hyvin pitkäikäinen puu. Korkeimmaksi tunnetuksi vuosirenkaista lasketuksi iäksi on ilmoitettu 1 600 vuotta. Lajin uskotaan voivan elää yli 2 000 vuotta vanhaksi.[3][1]
-
Puun kaarnaa. -
Nuoren puun varhaislehtiä. -
Käpyjä ja suomumaisia myöhäislehtiä piirroskuvassa.
_(20401224415).jpg)
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taiwania cryptomerioides luokitellaan usein sukunsa ainoaksi lajiksi.[3] Lajista tunnistetaan joskus kaksi muunnosta, joista Taiwania cryptomerioides var. cryptomerioides kasvaa Taiwanin saarella ja Taiwania cryptomerioides var. flousiana kasvaa mantereisessa Kaakkois-Aasiassa. Eräät tieteilijät pitävät näistä jälkimmäistä erillisenä lajina Taiwania flousiana.[4][5] Usein kaikki suvun kannat lasketaan kuitenkin kuuluviksi vain yhteen lajiin, jossa ei ole muunnoksia.[3][6]
Sukuun Taiwania kuuluvia fossiileja tunnetaan jo varhaisliitukaudelta. Niitä on löydetty laajalta alueelta Euraasiasta ja Pohjois-Amerikasta. Suvun fossiilisia edustajia ei yleensä voida mitenkään erottaa nykyisin elävästä lajista ulkoisten tuntomerkkien perusteella eikä fossiileja useinkaan määritetä kuuluvaksi mihinkään tiettyyn lajiin. Fossiileista on kuitenkin kuvattu joitakin lajeja, kuten Japanista ja Kiinasta tunnetuista fossiileista kuvatut lajit Taiwania japonica, Taiwania fushunensis ja Huippuvuorten paleoseenikautisista kerrostumista tunnettu Taiwania schaeferi.[7][6]
Lajinimi cryptomerioides viittaa sugiin (Cryptomeria japonica). Nuorten puiden lehdet muistuttavat suuresti sugien lehtiä ja lajin 1800-luvulla löydettyjä yksilöitä luultiin aluksi sugeiksi, kunnes Taiwania cryptomerioides tunnistettiin omaksi lajikseen vuonna 1906.[6]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taiwania cryptomerioides esiintyy luontaisena itäisessä Aasiassa. Sitä kasvaa Kiinan Guizhoun, Hubein, Sichuanin ja Yunnanin maakunnissa sekä Taiwanilla, Pohjois-Myanmarissa ja Pohjois-Vietnamissa.[1] Lajin levinneisyys Kiinassa on supistunut 1900-luvulla huomattavasti laajamittaisten metsänhakkuiden vuoksi. Myanmarissa lajia kasvaa vain maan äärimmäisessä koillisreunassa. Vietnamissa kasvaa vain yksi vasta vuonna 2001 löydetty populaatio Lào Cain maakunnassa.[1][4]
Laji kasvaa vuoristoalueilla noin 1 600 metrin korkeudelta noin 2 900 metriin.[1][6] Suurin osa kannasta kasvaa 2 100–2 500 metrin korkeudella merenpinnasta.[6]
Elinympäristö ja ekologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taiwania cryptomerioides kasvaa lauhkeissa sademetsissä latvuskerroksen yläpuolelle kohoavana ylispuuna.[6] Se muodostaa usein metsikköjä suojaisiin laaksoihin.[1] Taiwanilla lauhkeat sademetsät ovat tyypillisesti havumetsiä, joiden valtapuulajeja ovat formosansypressi (Chamaecyparis formosensis) ja japaninsypressin muunnos Chamaecyparis obtusa var. formosana.[6][1] Metsissä esiintyy myös taiwaninkeihäskuusta (Cunninghamia lanceolata var. konishii), tuoksusetrejä (Calocedrus), kuusia (Picea), douglaskuusia (Pseudotsuga) ja hemlokkeja (Tsuga) sekä joitakin lehtipuita, kuten tammia (Quercus) ja suvun Castanopsis lajeja.[1]
Myanmarissa ja Kiinan Yunnanissa laji muodostaa usein vuoristoissa metsiä himalajanhemlokin (Tsuga dumosa), himalajanmarjakuusen (Taxus wallichiana) ja torreialajin Torreya grandis muunnoksen var. yunnanensis kanssa. Varsinkin alemmilla rinteillä metsissä kasvaa myös monia lehtipuita kuten vaahteroita (Acer), tammia, magnolioita (Magnolia) ja pihlajia (Sorbus). Puita peittää usein tiheä kerros jäkäliä ja sammalia.[1] Vietnamissa Taiwania cryptomerioides kasvaa harvakseltaan lehtipuuvaltaisissa metsissä, joiden valtapuulajeja ovat usein monet pyökkikasvien (Fagaceae) ja laakerikasvien (Lauraceae) puut.[1]
Taiwania cryptomerioides viihtyy happamassa maaperässä, jonka ph-arvo on 3,5–5.[6] Puun elinalueilla vallitsee monsuuni-ilmasto, johon kuuluvat hyvin sateiset kesät. Vuosittainen sadanta lajin levinneisyysalueella vaihtelee noin 500–1 200 millimetristä[7] yli 4 000 millimetriin.[1] Kuivemmilla alueilla lajin uskotaan kuitenkin olevan istutusperäinen eikä luontainen.[1][6] Lajin elinalueiden vuoden keskimääräinen lämpötila vaihtelee 11 ja 15 celsiusasteen välillä. Vuoden kylmimmän kuukauden keskilämpötila on 2–4 celsiusastetta ja lämpimimmän noin 15–20 °C.[7][6]
Taiwania cryptomerioides -metsissä on tyypillisesti runsaasti vanhoja puita ja hyvin vähän taimia. Lajin kannan uusiutumisen uskotaan olevan riippuvainen metsiin vaikuttavista häiriöistä, kuten maanvyöryistä tai metsäpaloista, jotka kaatavat kilpailevia puita. Metsäpalot ovat lajin kosteilla elinalueilla varsin harvinaisia, mutta sattuessaan tuhoisia puille, joiden verraten ohut kaarna ei suojaa tulelta.[6][1]
Suojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhoja Taiwania cryptomerioides -metsiä on kaadettu laajalti puuteollisuuden tarpeisiin kaikkialla lajin elinalueella, ja metsiä on lisäksi pitkään raivattu maanviljelykäyttöön. Laji on luokiteltu vaarantuneeksi.[1]
Kiinassa on arvioitu kasvavan yli 55 000 puuyksilöä kolmessa maakunnassa. Taiwanilla arvioidaan kasvavan yli 10 000 puuta ja Vietnamissa vain noin 100. Myanmarin nykyisestä tilanteesta ei ole tarkkoja tietoja.[1]
Kiinan valtio kielsi puiden kaatamisen vuonna 2001. Taiwanin kannasta suuri osa kasvaa suojelluilla alueilla kuten Yushanin kansallispuistossa. Kiinan Yunnanissa, Taiwanilla ja Vietnamissa on aloitettu useita suojeluhankkeita, joihin kuuluu siementen keräämistä, siemenpankkeja ja puiden kasvatusta tarhoissa.[1]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taiwania cryptomerioidesin puuaines on kestävää, painavaa ja helposti työstettävää.[6] Sitä käytetään talojen ja siltojen rakentamiseen sekä huonekalujen, veneiden, ruumisarkkujen ja paperin valmistukseen.[3]
Lajia kasvatetaan metsänviljelyssä ja uudelleenmetsitystarkoituksessa lähinnä Kiinassa ja Taiwanissa.[6][3] Lisäksi sitä kasvatetaan jonkin verran koristepuuna muualla maailman lämpimänlauhkeilla vyöhykkeillä. Yksilöitä kasvaa lukuisissa lämpimänlauhkean ja subtrooppisen ilmastovyöhykkeen kasvitieteellisissä puutarhoissa ja arboretumeissa. Puuta lisätään tavallisesti siemenistä, jotka säilyvät viileässä itämiskykyisinä vuosia.[6]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lajin puuta on perinteisesti Kiinassa arvostettu erityisesti ruumisarkkujen valmistusmateriaalina ja lajista onkin usein käytetty englanniksi nimitystä ”coffin-tree” tai ”coffin tree” (suom. ruumisarkkupuu).[6][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Taiwania cryptomerioides IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ a b USDA, ARS, National Genetic Resources Program: Taiwania cryptomerioides Germplasm Resources Information Network - (GRIN). National Germplasm Resources Laboratory, Beltsville, Maryland. Viitattu 7.1.2013. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Liguo Fu, Yong-fu Yu & Robert R. Mill: Taiwania cryptomerioides Flora of China. eFloras.org. Viitattu 7.1.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Christopher J. Earle: Taiwania cryptomerioides The Gymnosperm Database. 2012. Arkistoitu 5.9.2015. Viitattu 7.1.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Christopher J. Earle: Taiwania flousiana The Gymnosperm Database. 2012. Arkistoitu 26.1.2013. Viitattu 7.1.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u John Grimshaw: Tree of the Year: Taiwania cryptomerioides (PDF) International Dendrology Society. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 7.1.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d Ben A. Lepage: Earliest Occurrence of Taiwania (Cupressaceae) from the Early Cretaceous of Alaska: Evolution, Biogeography, and Paleoecology. Proceedings of the Academy of Natural Sciences of Philadelphia, 2009, 158. vsk, nro 1, s. 129-158. The Academy of Natural Sciences, Philadelphia. doi:10.1635/053.158.0107 (englanniksi)
- ↑ a b Liguo Fu, Yong-fu Yu & Robert R. Mill: Taiwania Flora of China. eFloras.org. Viitattu 7.1.2013. (englanniksi)