Tanska-tutkimusmatka
Tanska-tutkimusmatka oli kolmen tanskalaisen 1906–1908 Koillis-Grönlantiin tekemä tutkimusmatka, jolla kartoitettiin Grönlannin luoteisosa. Se päättyi kaikkien retkeilijöiden kuolemaan.
Suunnitelma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Retken tarkoitus oli kartoittaa Luoteis-Grönlannin rannikon se alue, jossa ei oltu aiemmin käyty. Alue ulottui Pearyn saavuttamasta pohjoisimmasta pisteestä Cape Bismarckista Carl Koldeweyin asti Grönlannin itäisen rannikon pohjoisosassa
Retkikuna piti selvittää, oliko Pearyn maa saari vai niemimaa. Niemimaana se kuului Tanskalle ja saarena Yhdysvalloille.[1]
Retken oli määrä kestää kaksi vuotta. Tutkimusmatka oli määrä toteuttaa näin purjehtimalla mahdollisimman pohjoiseen Grönlannin luoteisrannikolle, perustaa sääasema ja tehdä rekiretki pohjoiseen rannikon jäätä pitkin.
Kun luoteisrannikko olisi kartoitettu, tarkoitus oli siirtyä etelämmäs Grönlannin itärannikolle tekemään tutkimuksia.[2]
Tukikohta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Retkikunnan laiva laski Danmarkshavniin Luoteis-Grönlannin eteläosan rannikolle[3] Retkikunnassa oli monia tanskalaisia ja grönlantilaisia tiedemiehiä. Mukana oli sata rekeä vetävää koiraa. Retkikunta teki syksyllä 1906 pohjoiseen rekiretkiä, joilla rakensi ennakkovarastoja tulevaa kevään retkeä varten.
Retken alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maaliskuussa 1907 varsinainen tutkimusmatkaryhmä lähti liikkeelle reillä kohti pohjoista Mylius Eriksenin johdolla. Eteneminen oli vaikeaa, sillä jää oli rikkonaista. Se hajotti rekiä usein, ja niitä jouduttiin korjailemaan. Myös avovesi häiritsi etenemistä paikoin. Ensimmäinen apupartio kääntyi takaisin Dijmphna Soundin kohdalla.[3] Kahdeksan rekeä jatkoi matkaa. Toinen tukipartio irtosi Amdrup Landin kohdalla, kääntyi kohti etelää ja kartoitti menestyksellä tuota Grönlannin rannikon ja sen läheisten saarten aluetta.
Kuusi rekeä jatkoi. Kruununprinssi Viktorian maan rannikolla Mylius oli pettynyt, koska rannikko vei koilliseen eikä luoteeseen, niin kuin Pearyn tutkimusten pohjalta olisi saattanut olettaa. Suunnan muutos vei retkikunnalta aikaa ja tarvikkeita. Retkeläiset saavuttivat kuitenkin niemimaan kärjen, ja suunta kääntyi heidän alun perin toivomaansa koilliseen.Tässä pisteessä retkikunta jakautui taas:
Mylius-Erichsenin ryhmä lähti itään kohti Indepencencen vuonon päätä. Kochin ryhmä pohjoiseen kartoittamaan itäistä Pearyn maata.
Myliusin ryhmä eteni Denmarkin vuonon pohjukkaa, missä sen oli pakko kääntyä takaisin vuonon suulle, missä tapasi Kochin ryhmän.
Retkikunnan jäsenet neuvottelivat etenemiesestä. Retken jatkaminen kesämmällä olisi riskialtista, koska rannikon jää sulaa ja liikkuminen sitä pitkin kävisi mahdottomaksi. Lisäksi tarvikkeet olivat loppumassa.[1] Alussa Mylius aikoi palata Kochin kanssa Danmarkashavnin tukikohtaan, mutta pyörsi päätöksensä. Retkikunta ei ollut vielä saavuttanut tavoitettaan. Mylius uskoi saavuttavansa Navy Cliffin, Pearyn retken päätepisteen, muutamassa päivässä. Kochin ryhmä palasi tukikohtaan kuukaudessa.
Retken loppu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myliusin retkikunta lähti kohti Navy Cliffiä. Nytkin Myliusin retkikunta kulki umpikujaan, tällä kertaa Hagenin vuonoon.
Lopulta miehet rekineen saapuivat Academy Glacieriin ja Navy Cliffiin. Retken päätavoite oli saavutettu.
Retkikunnan ruoka oli vähissä. Miehet palasivat Danmark Fjordin suulle. Kesä oli sulattanut merijään, jolloin retkikunta ei päässyt paluumatkalle. Metsästys ei tuottanut juurikaan saalista. Ruoka oli kokonaan loppumassa.[4] Kun sää taas kylmeni, retkikunta lähti paluumatkalle kohti etelää.
19. lokakuuta väsyneet miehet siirtyivät Malamukin vuoren kohdalla sisämaahan, koska etelässä oli avovettä. Nälkä, kylmä ja rasitus vaativat pian veronsa.
Høeg Hage kuoli uupumukseen lähellä Nioghalvfjerdsbrae-vuonoa. Noin kymmenen päivän päästä kuoli myös Mylius-Erichsen. Jørgen Brønlund pääsi Lambertin maalle asti ja kuoli sinne. Hänen ruumiinsa ja päiväkirjansa löydettiin maaliskuussa 1908.
Jäätiköllä menehtyneet olivat Ludvig Mylius-Erichsen (1872–1907), Niels Peter Høeg Hagen (1877–1907) ja Jørgen Brønlund (1877–1907)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tutkimusmatkailijan viimeisistä hetkistä Grönlannissa jäi tahra päiväkirjaan – kemialliset analyysit todistavat epätoivoisesta yrityksestä jäädä henkiin Yle Uutiset.
- ↑ Spencer Apollonio, Lands That Hold One Spellbound: A Story of East Greenland, 2008, p. 101
- ↑ a b Georg Carl Amdrup, Report on the Danmark Expedition to the North-East Coast of Greenland 1906–1908". P. 65
- ↑ Jorgen Brønlund's diary. In Trolle 1909, p. 60
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tanska-tutkimusmatka Wikimedia Commonsissa