Tapettikoi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tapettikoi
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Hävinnyt [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Koimaiset Tineoidea
Heimo: Aitokoit Tineidae
Alaheimo: Tineinae
Suku: Trichophaga
Laji: tapetzella
Kaksiosainen nimi

Trichophaga tapetzella
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Tapettikoi Wikispeciesissä
  Tapettikoi Commonsissa

Tapettikoi (Trichophaga tapetzella) on levinneisyydeltään kosmopoliitti perhoslaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu alueellisesti hävinneeksi (RE)[2].

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapettikoin kanssa varsin samannäköinen laji on kapakoi (Trichophaga scandinaviella) ja lajien luotettava erottaminen saattaa vaatia yksilön genitaalien tutkimista. Perhosen etusiivet ovat jyrkästi kaksiväriset. Siiven tyviosa, noin kolmannes siiven pituudesta, on tumman harmaanruskea ja joskus hieman sinisävyinen. Siiven kärkiosa on kermanvalkoinen ja siinä erottuu himmeinä harmahtavia täpliä. Aivan siiven kärjessä on tiivis ryhmä mustia täpliä. Takasiivet ovat tasaisen harmaanruskeat. Ruumiin karvoitus on tummanharmaata, mutta päälaen karvat ovat valkeat. Siipiväli 15–22 mm.[3][4][5]

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapettikoi on levinneisyydeltään kosmopoliitti, ja sitä tavataan pohjoisen pallonpuoliskon lauhkealla vyöhykkeellä. Etelämpänä Euroopassa perhoset ovat lennossa toukokuulta elokuulle, Pohjois-Euroopassa lentoaika lienee lyhyempi.[6][5]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhoset lentävät öisin ja tulevat valolle. Toukkien luontaista elinympäristöä lienevät nisäkkäiden ja lintujen pesät, missä ne elävät karvoista tai muusta sopivasta materiaalista sekä erittämästään seitistä rakentamassaan putkessa. Pohjoismaissa laji on tiukasti ihmisen seuralainen ja selviytyy ainoastaan sisätiloissa.[6][5]

Laji on luokiteltu alueellisesti hävinneeksi sekä Suomesta[2] että Ruotsista[6]. Myös muualla Euroopassa tapettikoi on harvinaistunut huomattavasti.[5]

Toukka käyttää ravinnokseen kuollutta eläinperäistä ainesta, kuten karvoja, höyheniä ja turkiksia.[5]

  1. Lauri Kaila, Marko Mutanen: Tapettikoi – Trichophaga tapetzella Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. a b Jari-Pekka Kaitila, Kari Nupponen, Jaakko Kullberg & Erkki Laasonen 2010. Perhoset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. (Arkistoitu – Internet Archive) s. 469
  3. Svenska fjärilar (ruotsiksi)
  4. UK Moths (englanniksi)
  5. a b c d e B. Å. Bengtsson, G. Palmqvist & R. Johansson: Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar. Käkmalar–säckspinnare (Lepidoptera: Micropterigidae–Psychidae). Uppsala: SLU, 2008. ISBN 998-91-88506-60-3 s. 453–454
  6. a b c SLU: Artfaktablad (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]