Tarinateatteri

Tarinateatteri (engl. Playback Theatre) on improvisaatioon pohjautuva draamallisen esittämisen erityinen muoto. Tarinateatteri poikkeaa tavanomaisesta teatterista selvimmin ehkä siinä, että esityksessä käsikirjoittajana on yleisö. Tarinateatteri on spontaania ja vuorovaikutteista teatteria. Katsojat kertovat ohjaajan avustuksella tarinoita tai tuokiokuvia omasta elämästään, jonka jälkeen ohjaaja tekee usein tarkentavia kysymyksiä ja muokkaa näin saamansa informaation tunnetiloiksi ja esitystyyleiksi (esimerkiksi puhuttuna tai mykkänä) näyttelijöille, jotka esittävät kohtauksen joko itse tai muusikoiden kanssa improvisaation keinoin välittömästi takaisin sekä kertojalle että koko yleisölle.

Tarinateatteria voidaan käyttää vaihtoehtoisena keinona purkaa muun muassa konferenssin tai seminaarin antia.

Suomessa toimii yli 20 tarinateatteriryhmää. Ne ovat järjestäytyneet Suomen tarinateatteriverkko ry:ksi.

Vuonna 2006 rekisteröity Suomen Tarinateatteriverkkoyhdistys ry toimii Suomen tarinateatteriryhmien ja toimijoiden yhteisenä tiedotus- ja kehittämisorganisaationa, koordinoi suosittujen Kesätapaamisten järjestämistä, järjestää seminaareja ja pitää yhteyttä kansainväliseen tarinateatteriverkostoon, International Playback Theater Network (IPTN).

Tarinateatterin on kehittänyt amerikkalainen psykoterapeutti Jonathan Fox.

Aiheesta muualla

• Suomen Tarinateatteriverkkoyhdistys ry:n sivusto
• International Playback theater Network (Arkistoitu – Internet Archive) (IPTN)
• Savinov V. V. The Role of Conductor in Playback-Interview / V. V. Savinov // Psychodrama and modern psychotherapy. – Kyiv, Ukraine, 2012. – No.1–2. – 160 p. – P. 126–129.