Troponiinit
Troponiinit ovat lihasten rakennevalkuaisia eli rakenneproteiineja. Tiettyjä proteiineja esiintyy vain sydänlihaksessa. Tavallisesti troponiineja ei esiinny veressä mitattavia määriä. Yleensä verestä mitattuna koholla oleva troponiini merkitsee sydänlihasvauriota. Sydänlihasvaurio on tavallisin sydäninfarktin syy. Troponiiniarvo saattaa olla koholla myös muista syistä esim. sydänlihastulehduksen johdosta. Troponiinitestit näyttävät myös hyvin pienet sydänlihasvauriot, joilla ei ole merkitystä sydämen pumppaustoimintaan.[1]
Troponiineja on kolmea eri tyyppiä: TnT, TnI ja TnC. TnT- ja TnI-muodot soveltuvat sydäninfarktin toteamiseen. Tavallisesti mitataan TnT-muotoa. TnT:n määrä nousee yleensä vain sydänlihaksen vauriossa. Ilman sydänmuutoksia TnT-arvo voi olla koholla esim. munuaisten vajaatoiminnassa.[2]
Sydänlihaksessa hapenpuute saa aikaan nekroottisen soluvaurion. Tällöin sydänlihassoluista vuotaa merkkiaineita. Ensisijaisia merkkiaineita ovat troponiini T tai I ja toissijaisesti kreatiinikinaasin MB-isoentsyymi (CK-MBm). TnT voi olla koholla 7–14 vuorokautta sydäninfarktin alkamisesta ja TnI 4–7 vuorokautta.[3] Jos troponiineja ei havaita veressä, voidaan poissulkea sydäninfarkti rintakivun aiheuttajana, jos kivun alkamisen ja näytteen ottamisen välillä on kulunut noin 12 tuntia.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Troponiinit Suomen Sydänliitto ry. Arkistoitu 12.6.2013. Viitattu 10.3.2011.
- ↑ Troponiini (P-TnT) Duodecim Terveyskirjasto.
- ↑ Sydäninfarktin diagnostiikka Käyvän hoidon tiivistelmät 27.4.2009 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologinen seura ry:n asettama työryhmä. [vanhentunut linkki]
- ↑ Suomen Kardiologisen Seuran suositustyöryhmä: Sydäninfarktin diagnostiikka. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2000, 116. vsk, nro 24, s. 2878–2887. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.7.2024.