Tytönhapero
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Tytönhapero | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Russulales |
| Heimo: | Haperot ja rouskut Russulaceae |
| Suku: | Haperot Russula |
| Laji: | puellaris |
| Kaksiosainen nimi | |
 Euroopan maat, joissa lajia tavataan |
|
| Katso myös | |
Tytönhapero (Russula puellaris, aikaisemmin "kellertyvä hapero"[2]) on haperolaji. Sen lakki on kupera tai laakea. Väriltään se on punainen tai ruskehtava. Lakin leveys on 3–6 senttimetriä. Sienen heltat ovat aluksi kermanväriset ja myöhemmin kellertävät. Jalka on 3–7 senttimetriä pitkä ja valkean kellertyvä. Malto on valkoista, mutta vahingoittuneista kohdista kellertyvää. Maku on mieto ja haju heikko. Sieni on syötävä. Hapero kasvaa melko yleisenä Etelä-Suomessa havu- ja sekametsissä havupuiden seurassa elo-lokakuussa.[3] Suomessa laji on luokiteltu elinvoimaiseksi.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 2.9.2008.
- ↑ Tuomikoski, Risto: Sienet värikuvina, s. 198. (2. painos) WSOY, 1971.
- ↑ Phillips, R.: WSOY Suuri Sienikirja, s. 100. (suomeksi toim. Lasse Kosonen) WSOY, 1981, suom. 1992. ISBN 951-0-17255-3
- ↑ Salo, Pertti & Niemelä, Tuomo & Salo, Ulla: Suomen sieniopas, s. 78. Kasvimuseo, 2006. ISBN 951-0-30359-3