Markkinatalous

Osa artikkelisarjaa
Talousjärjestelmät
Pääsuuntaukset Kapitalismi Sosialismi Kommunismi
Aatesuunnan mukaan Kapitalistinen Laissez-faire Merkantilismi Protektionismi Sosiaalinen markkinatalous Uusliberalismi Uusmerkantilismi Valtiokapitalismi Demokraattinen Georgismi Social credit Sosialistinen Kommunistinen Markkinasosialismi Osallisuustalous Sosialistinen markkinatalous Valtiososialismi Syndikalismi Vihreä talous Distributismi Perinteiset Feodalismi Korporativismi
Ohjauksen mukaan Autarkia Avoin talous Epävirallinen talous Harmaa talous Lahjatalous Markkinatalous Omavaraistalous Sekatalous Suunnitelmatalous Virtuaalitalous
Alueittain Pohjoismainen malli Singapore
Sektoreittain Julkinen sektori Kolmas sektori Yhteisötalous Yksityinen sektori
Omistaminen Yksityisomaisuus
Siirtymät Deregulaatio Kansallistaminen Kollektivisointi Yksityistäminen
Ohjaus Avoin saatavuus Hintajärjestelmä Jakamistalous Kybernetiikka Markkinat Vapaat markkinat Vaihtokauppa
Lisää aiheesta Jälkikapitalistinen yhteiskunta Kartanotalous Maailmantalous Metsästäjä-keräilijät NIC-maat Siirtymätalous Täysin automatisoitu luksuskommunismi Vertaistuotanto

Osa artikkelisarjaa
Liberalismi
Historia Valistus
Suuntaukset Anarkistinen Arvo Feministinen Kansallinen Klassinen Konservatiivinen Kolmas tie Libertarismi Minarkismi Objektivismi Oikeistolainen Panarkismi Radikalismi Radikaali keskusta Vasemmistolainen Vihreä Sosiaalinen Uusi Uskonnollinen Juutalainen
Käsitteet Avoin yhteiskunta Demokratia Kansalaisoikeudet Kansan suvereniteetti Kirkon ja valtion ero Laissez-faire Mahdollisuuksien tasa-arvo Sukupuoli Laki Markkinatalous Nonaggressio Näkymätön käsi Sekularismi Spontaani järjestys Talous Vapaus Kauppa Lehdistö Markkinat Sananvapaus Uskonto Yhteiskuntasopimus Yksityisomaisuus Yövartijavaltio
Filosofit Arnold Aron Badawi Bastiat Bard Berlin Bremer Burke Čapek Cassirer Collingwood Condorcet Constant Croce Chydenius Emerson Forsskål Friedman Geijer Guizot Hayek Hobhouse Humboldt Kant Keynes Locke Martineau Mill Milton Mises Montesquieu Norberg Nordström Nozick Ortega Paine Priestley Popper Rand Rawls Ricardo Say Sen Smith Spencer Spinoza Staël Tingsten Tocqueville Turgot Voltaire Weber Wollstonecraft
Poliitikot Acton Ahlmark Artigas Broglie Cavour Cobden Deák Ekman Gladstone Havel Jefferson Jenkins Juárez Kennedy King Kossuth Lamartine Levski Lincoln Lloyd George Macaulay Madison Mazzini Mechelin Miljukov Mommsen Ohlin Pearson Rathenau Roosevelt Sarmiento Staaff Ståhlberg Venizélos
Järjestöt ja puolueet ALDE EDP CALD IHEU ILFRY Liberaali internationaali LYMEC Uudistuva Eurooppa -ryhmä Kansallinen Kokoomus RKP
Lisää aiheesta Antiautoritarismi Antifasismi Antikommunismi Egalitarismi Empirismi Humanismi Individualismi Anarkistinen Kapitalismi Piraattiliike Poliittinen keskusta Prakseologia Progressivismi Taloudellinen vapaus Utilitarismi

Markkinatalous on talousjärjestelmä, jossa teorian mukaan hinnanmuodostus eli hyödykkeiden hintojen määräytyminen on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä. Lisäksi hyödykkeiden tuotantomäärät ohjautuvat kysynnän mukaisesti. Markkinataloudessa yksityishenkilöt perustavat yrityksiä.

Markkinatalouden teoriassa yritykset ja kuluttajat päättävät itsenäisesti, mitä he haluavat kuluttaa ja tuottaa, ja miten allokoivat resurssinsa ilman valtion väliintuloa. Teoriassa tämä tarkoittaisi esimerkiksi, että tuottaja eikä valtio päättäisi, mitä tuottaa, kuinka paljon tuottaa, kuinka paljon veloittaa kuluttajilta tuotteista, mitä maksaa työntekijöille jne. Näihin päätöksiin markkinataloudessa vaikuttavat kilpailu, tarjonta ja kysyntä. Tämän vastakohta on suunnitelmatalous eli komentotalous; siinä valtio päättää, mitä tuotetaan ja missä määrin, sekä kenelle tuotetut hyödykkeet jaetaan. Markkinataloudessa esiintyvä kilpailu ohjaa edullisempien ja laadukkaampien hyödykkeiden suosioon.

Ei ole olemassa puhdasta (eli täysin vapaata) markkinataloudellista yhteiskuntaa, vaan myös vapaimmat markkinataloudet, kuten Yhdysvallat, ovat sekatalouksia. Lainsäädännöllä rajoitetaan monien tuotteiden valmistusta ja jakelua sekä tuotannontekijöiden kuten luonnonvarojen ja työntekijöiden käyttöä.

Esimerkkejä markkinatalouden moninaisuudesta

Yhdessäkään maassa tähän asti talous ei ole ollut täysin vapaata. Käytettäessä markkinatalous-termiä tietyn maan talouden yhteydessä termillä tarkoitetaan yleensä maata, jonka taloudessa on suhteellisesti muihin maihin suuri määrä vapautta. Siten kaikki valtiot ovat nykyään sekatalouksia jotka yhdistävät vaihtelevia määriä markkinataloutta suunnitelmatalouden piirteisiin. Yhdysvalloissa on enemmän markkinatalouden piirteitä kuin monissa Länsi-Euroopan maissa.

Kapitalismi

Pääartikkeli: Kapitalismi

Kapitalismilla viitataan yleensä taloudelliseen järjestelmään, jossa melkein kaikki on yksityisesti omistettua ja missä kaikki sijoitukset, tuotanto ja tuotteiden hinnoittelu ja palvelut päätetään markkinatalouden kautta. Kapitalismi on ollut käytössä länsimaissa feodalismin jälkeen, mutta joidenkin mielestä termi "sekatalous" on paljon kuvaavampi käsite, sillä nykytaloudet sisältävät sekä yksityisesti että julkisesti omistettuja yrityksiä ja tuottavat monia palveluita verovaroilla. Näin ne yhdistävät piirteitä kapitalismista ja sosialismista tai vastaavasti markkinataloudesta ja suunnitelmataloudesta.^lähde?

Yleisin määritelmä kapitalismille on kuitenkin yksityisesti omistetut tuotannontekijät, joita ovat esimerkiksi tehtaat ja koneet.

Laissez-faire

Pääartikkeli: Laissez-faire

Laissez-faire on markkinatalouden suuntaus, jossa valtio puuttuu markkinoihin vain tarjoamalla yksityisen omistusoikeuden ja suojan varkauksilta. Valistusajalla kerrotun tarinan mukaan ranskalaisilta liikemiehiltä kysyttiin, mitä valtion pitäisi tehdä taloudelle, ja he vastasivat: "Laissez-faire" eli "Antaa tehdä" - siis ihmisten tulee antaa toimia keskenään kuten haluavat, valtion sitä mitenkään rajoittamatta.

Kolmas tie ja vastaavat

Pääartikkeli: Kolmas tie

Kolmannen tien markkinatalouksissa demokratia nähdään yhteiskunta-organisaation strategisena tasona ja yritystoiminta yhteiskunta-organisaation operatiivisena tasona, eli yhteiskunta nähdään kaksiportaisena organisaationa.^lähde?

Luonnonkapitalismi on ajattelutapa, jossa kapitalismia laajennetaan ottamaan huomioon laajempi kokonaisuus kuin pelkkä taloudellinen rationaalisuus.

Vapaa markkinatalous

Pääartikkeli: Vapaat markkinat

Vapaa markkinatalous on ideologia, jonka mukaan markkinat olisivat rakenteeltaan täydellisesti kilpaillut, jos markkinat voisivat toimia vapaasti ilman häiritseviä tekijöitä. Suurimmaksi häiritseväksi tekijäksi vapaa markkinatalous-ideologiassa nähdään valtio. ^lähde?

Vapaa markkinatalous -ideologiassa voidaan nähdä Kylmän sodan aikainen vastakkainasettelu Yhdysvallat–Neuvostoliitto. Tällöin yleensäkin vertaillaan Neuvostoliiton valtiokeskeistä talousjärjestelmää Yhdysvaltojen suhteellisen vapaaseen markkinatalouteen.^lähde?

Täysin vapaata markkinataloutta ei ole esiintynyt missään, edes Yhdysvalloissa (huomattava markkinoiden sääntely, maataloustuet, Medicare/Medicaid, verotus).

Markkinamekanismit

Vapaus

Friedrich Hayek ja Milton Friedman ovat todenneet taloudellisen vapauden olevan edellytyksenä luotaessa ja ylläpidettäessä siviili- ja poliittisia oikeuksia. He uskoivat, että tämän taloudellisen vapauden voi saavuttaa vain markkinaorientoituneella taloudella, tarkemmin sanottuna vapaalla markkinataloudella. He kuitenkin myöntävät, että riittävä määrä taloudellista vapautta voidaan saavuttaa toimivan hintamekanismin ja omistusoikeuden avulla. He uskoivat, että mitä enemmän taloudellista vapautta on tarjolla, sitä enemmän yhteiskunnassa on siviili- ja poliittisia oikeuksia.

Valtion rooli markkinataloudessa

Useimmissa markkinatalouden tulkinnoissa valtio voi olla toimijana markkinataloudessa. Valtion sopivantasoisen roolin määrittäminen on kiistanalaista. Valtaosa markkinatalouden kannattajista uskoo, että valtion pitäisi määritellä markkinoille sääntöjä ja valvoa sääntöjen noudattamista. Erilaisia näkemyksiä esiintyy siitä, kuinka paljon valtaa valtiolla pitäisi olla talouden ohjaamisessa, markkinavääristymien korjaamisessa ja markkinoiden luomien eriarvoisuuksien tasoittamisessa. Ei ole esimerkiksi olemassa yksimielisyyttä tariffeista, keskuspankeista tai sosiaaliturvasta.

Katso myös

• Sekatalous
• Suunnitelmatalous
• Talousliberalismi
• Uusliberalismi
• Vapaakauppa
• Objektivismi
• Ordoliberalismi
• Sosiaalinen markkinatalous