Volok
| Volok Волок |
|
|---|---|
  Volok |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Subjekti | Novgorodin alue |
| Piiri | Borovitši |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 406 km² |
| Väkiluku (2009) | 1 600 |
Volok (ven. Волок) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Novgorodin alueen Borovitšin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Mstajoen rannalla 25 kilometriä Borovitšista luoteeseen. Kylässä on yli 500 ja kunnassa 1 600 asukasta (vuonna 2009).[1]
Maantiede ja asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Volokin kunnan pinta-ala on 406 neliökilometriä. Se rajoittuu koillisessa Borovitšin piirin Kontšanskoje-Suvorovskojen, kaakossa Progressin ja etelässä Sušanin kuntiin sekä lounaassa Okulovkan ja luoteessa sekä pohjoisessa Ljubytinon piireihin. Pinta-alasta 72,5 % on metsää ja 24,0 % maatalousmaata. Mstan tärkeimmät sivujoet ovat Štšuka ja Peretna ja suurimmat järvet Peleno ja Ljuto. Suojelukohteisiin kuuluvat Serebrjankan karstijoki sekä Šeregodron ja Ljuton karstijärvet.[1]
Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluu Kirovskin taajama sekä 42 kylää: Bezuni, Belavino, Beregovaja, Beregovaja Kolomenka, Berezitsy, Bobino, Bolšoi Kamennik, Bor, Botkovo, Dolgaja Luka, Duboviki, Gorka, Gory, Gromovo, Hovštšnik, Jeligovo, Klin, Levkovo, Lopatjevo, Malinovets, Malyi Kamennik, Mišino, Nemtšuga, Okladnevo, Ozerjovo, Raitsy, Rodiškino, Sakovo, Semjonovskoje, Serafimovka, Sivtsevo, Solnetšnaja, Tepetskoje, Terebnja, Toropina Melnitsa, Veresovka, Vjaterevo, Vodosi, Vygljadovo, Zalezjonka, Zapolek ja Žerebjatnikovo. Suurimmat asutuskeskukset ovat Volokin ohella noin 450 asukkaan Kirovski ja yli sadan asukkaan Jeligovo. Kymmenessä kylässä ei ole lainkaan vakituista asutusta. Kirovskin kunta liitettiin Volokiin vuonna 2010.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskiajalla syntynyt Volotšek Deržkovin kauppias- ja käsityöläisasutus sekä samanniminen pogosta mainitaan ensimmäisen kerran 1400-luvun lopun asiakirjoissa. Sen kautta Mstajokea pitkin kulki Volgan ja Novgorodin sekä myöhemmin Pietarin yhdistänyt tärkeä kauppareitti. Kylä on saanut nimensä Borovitšin seudun vaaralliset kosket ohittaneesta vetotaipaleesta (ven. volok). Mstajoen reitti menetti merkityksensä Pietarin ja Moskovan välisen rautatien valmistuttua vuonna 1851 ja lopullisesti 1800-luvun lopussa. Volokin kylä toimi Novgorodin läänin Borovitšin kihlakuntaan kuuluneen volostin keskuksena.[1]
Liikenne, elinkeinot ja palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Volokin kautta kulkee Spasskaja Polistin, Malaja Višeran, Ljubytinon ja Borovitšin välinen päällystetty maantie. Kylistä on linja-autoyhteydet Borovitšiin.[1]
Kunnan tärkeimmät elinkeinot ovat maatalous ja metsäteollisuus. Suurin työnantaja on maatalousyritys AgroVolok. Kunnan alueella sijaitsee kaksi Borovitšin tehtaiden hyödyntämää tulenkestävän saven esiintymää.[1]
Keskuskylän palveluihin kuuluu lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto, lääkärin vastaanotto ja posti. Vähittäiskaupasta vastaa Borovitšin piirin kulutusosuuskunta sekä muutama yksityisyrittäjä.[1]
Kyläkuva ja nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mstajoen oikealla rannalla sijaitseva Volokin kylä koostuu etupäässä puutarhapalstojen ympäröimistä omakotitaloista. Kylän läpi virtaa muutamia Mstaan laskevia puroja ja joen rantavyöhykkeellä on pieni järvi. Palvelut sijaitsevat kylän keskiosassa.[1]
Seudulla on useita muinaisia asuin- ja hautapaikkoja. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Volokin kolme kirkkoa sekä Kirovskin ja Berezitsyn kartanoalueet.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Volokin kunnan sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)