maahinen
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]maahinen (38)
- suomalaisessa mytologiassa ihmisen kaltainen, yleensä maan alla asustava pieni henkiolento
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmɑːhinen/
- tavutus: maa‧hi‧nen
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | maahinen | maahiset |
| genetiivi | maahisen | maahisten maahisien |
| partitiivi | maahista | maahisia |
| akkusatiivi | maahinen; maahisen |
maahiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | maahisessa | maahisissa |
| elatiivi | maahisesta | maahisista |
| illatiivi | maahiseen | maahisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | maahisella | maahisilla |
| ablatiivi | maahiselta | maahisilta |
| allatiivi | maahiselle | maahisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | maahisena (maahisna) |
maahisina |
| translatiivi | maahiseksi | maahisiksi |
| abessiivi | maahisetta | maahisitta |
| instruktiivi | – | maahisin |
| komitatiivi | – | maahisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | maahise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
maahis- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- maahinen Kielitoimiston sanakirjassa