polla
Suomi
Substantiivi
polla (10)
- (puhekieltä) pää
- polla sekaisin
Ääntäminen
- IPA: /ˈpolːɑ/
- tavutus: pol‧la
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | polla | pollat |
| genetiivi | pollan | pollien (pollain) |
| partitiivi | pollaa | pollia |
| akkusatiivi | polla; pollan |
pollat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pollassa | pollissa |
| elatiivi | pollasta | pollista |
| illatiivi | pollaan | polliin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pollalla | pollilla |
| ablatiivi | pollalta | pollilta |
| allatiivi | pollalle | pollille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pollana | pollina |
| translatiivi | pollaksi | polliksi |
| abessiivi | pollatta | pollitta |
| instruktiivi | – | pollin |
| komitatiivi | – | polline- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | polla- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
- polla Kielitoimiston sanakirjassa
Espanja
Substantiivi
polla f.
- (alatyyliä) kulli
Huomautukset
Älä sekoita sanaan pollo m., jonka merkitys on ’kana’.
Liittyvät sanat
Synonyymit
Aiheesta muualla
- polla Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)