siivo

Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.

Suomi

Adjektiivi

siivo (1)

moitteeton, kunnollinen, hyvätapainen, siveä

Ääntäminen

IPA: /ˈsiːʋo/
tavutus: sii‧vo

Etymologia

aikaisemmasta merkityksestä ’tasainen, sileä’^[1]

Käännökset

1. moitteeton, kunnollinen, hyvätapainen

englanti: decent
espanja: decente

ruotsi: hyfsad

Liittyvät sanat

Johdokset

adjektiivit: siivoton
substantiivit: siivous
verbit: siivota

Aiheesta muualla

siivo Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

siivo (1)

moitteeton siisteys, moitteeton järjestys
siivottomuus

Mikä siivo! (kauhistunut huudahdus siitä että siisteys ei ole moitteeton)

Aiheesta muualla

siivo Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 345. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.

[1] Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 345. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.

[1]