alkemia
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]alkemia (12)
- oppi, jonka tarkoituksena on valmistaa kultaa muista aineista tai saavuttaa kuolemattomuus ns. viisasten kiven avulla
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑlkeˌmiɑ/, [ˈɑlke̞miɑ]
- tavutus: al‧ke‧mi‧a
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | alkemia | alkemiat |
genetiivi | alkemian | alkemioiden alkemioitten (alkemiain) |
partitiivi | alkemiaa | alkemioita |
akkusatiivi | alkemia; alkemian |
alkemiat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | alkemiassa | alkemioissa |
elatiivi | alkemiasta | alkemioista |
illatiivi | alkemiaan | alkemioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | alkemialla | alkemioilla |
ablatiivi | alkemialta | alkemioilta |
allatiivi | alkemialle | alkemioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | alkemiana | alkemioina |
translatiivi | alkemiaksi | alkemioiksi |
abessiivi | alkemiatta | alkemioitta |
instruktiivi | – | alkemioin |
komitatiivi | – | alkemioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | alkemia- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]ruotsin sanasta alkemi < lähinnä saksan sanasta Alchimie < arabian اَلْكِيمِيَاء (al-kīmijā), jossa al- on määräinen artikkeli ja kīmijā < muinaiskreikan sanasta χυμεία (khymeíā)[1]
Käännökset
[muokkaa]1. oppi jonka tarkoituksena on valmistaa kultaa muista aineista tai saavuttaa kuolemattomuus ns. viisasten kiven avulla
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- alkemia Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.