hupi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhupi/
- tavutus: hu‧pi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hupi | huvit |
| genetiivi | huvin | hupien (hupein) |
| partitiivi | hupia | hupeja |
| akkusatiivi | hupi; huvin |
huvit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huvissa | huveissa |
| elatiivi | huvista | huveista |
| illatiivi | hupiin | hupeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huvilla | huveilla |
| ablatiivi | huvilta | huveilta |
| allatiivi | huville | huveille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hupina | hupeina |
| translatiivi | huviksi | huveiksi |
| abessiivi | huvitta | huveitta |
| instruktiivi | – | huvein |
| komitatiivi | – | hupeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | huvi- | |
| vahva vartalo | hupi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |