kadottaa

Suomi

Verbi

kadottaa (53-C) (taivutus[luo])

1. aiheuttaa jonkin katoaminen, usein tahtomattaan; hukata, hävittää

   Kadotin avaimeni.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑdot̪ːɑːˣ/
• tavutus: ka‧dot‧taa

Käännökset

1. hukata, hävittää

englanti: lose puola: zgubić

ranska: perdre

Liittyvät sanat

Vastakohdat

• löytää

Johdokset

• substantiivit: kadottaminen, kadotus

Aiheesta muualla

• kadottaa Kielitoimiston sanakirjassa