ponsi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ponsi (28)
- (kasvianatomia) se heteen osa, jossa pölytykseen tarvittava siitepöly muodostuu
- Ponnelta siitepöly takertuu kukassa vieraileviin pölyttäjähyönteisiin.
- (politiikka) eduskunnan lausuma, joka yleensä sisältää hallitukselle suunnatun toivomuksen ryhtyä johonkin toimenpiteeseen käsitellyssä asiassa
- kirveen varren takapää; miekan tai puukon ruotoon tarttuva osa, joka pitää kahvan paikallaan ja tasapainottaa miekkaa
- pienkanteleen kaareva peräosa, jonka päälle soittaja saattaa tukea kätensä
- (yl. vain partiivissa) pontevuus, ponnekkuus, paino, painokkuus, ryhti; rohkeus, uskallus
- Näe peto, jonka tähden käännyin; auta sen ohi mua, viisas kuulu! Multa se vapisuttaa poven ynnä ponnen. (Jumalainen näytelmä, suom. Eino Leino)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈponsi/
- tavutus: pon‧si
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ponsi | ponnet |
| genetiivi | ponnen | ponsien (pontten) |
| partitiivi | pontta | ponsia |
| akkusatiivi | ponsi; ponnen |
ponnet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ponnessa | ponsissa |
| elatiivi | ponnesta | ponsista |
| illatiivi | ponteen | ponsiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ponnella | ponsilla |
| ablatiivi | ponnelta | ponsilta |
| allatiivi | ponnelle | ponsille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pontena | ponsina |
| translatiivi | ponneksi | ponsiksi |
| abessiivi | ponnetta | ponsitta |
| instruktiivi | – | ponsin |
| komitatiivi | – | ponsine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ponne- | |
| vahva vartalo | ponte- | |
| konsonantti- vartalo |
pont- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]loppuponsi, ponsiehdotus, ponsilause, ponsilauselma