raateleminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]raateleminen (38)
- teonnimi verbistä raadella
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | raateleminen | raatelemiset |
| genetiivi | raatelemisen | raatelemisten raatelemisien |
| partitiivi | raatelemista | raatelemisia |
| akkusatiivi | raateleminen; raatelemisen |
raatelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | raatelemisessa | raatelemisissa |
| elatiivi | raatelemisesta | raatelemisista |
| illatiivi | raatelemiseen | raatelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | raatelemisella | raatelemisilla |
| ablatiivi | raatelemiselta | raatelemisilta |
| allatiivi | raatelemiselle | raatelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | raatelemisena (raatelemisna) |
raatelemisina |
| translatiivi | raatelemiseksi | raatelemisiksi |
| abessiivi | raatelemisetta | raatelemisitta |
| instruktiivi | – | raatelemisin |
| komitatiivi | – | raatelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | raatelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
raatelemis- | |