udu

Katso myös: uđu

Kroaatti

Substantiivi

udu

1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta ud
2. (taivutusmuoto) yksikön lokatiivimuoto sanasta ud

Substantiivi

udu

1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta udo
2. (taivutusmuoto) yksikön lokatiivimuoto sanasta udo

Viro

Substantiivi

udu (gen udu, part udu, adit uttu)

1. sumu, usva

   Eksisime tiheda udu tõttu teelt. – Eksyimme tiheän sumun takia tieltä.

   Varahommikul kerkis põllu kohale udu. – Aamuvarhain levisi pellolle usva.

2. utu

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 17 (elu) elu
• yksikön illatiivi uttu ja udusse

Liittyvät sanat

• hallaudu, hommikuudu, külmaudu, mereudu, pakaseudu, põuaudu, sooudu, sügisudu, õhtuudu, ööudu
• pilveudu
• suitsudu

Aiheesta muualla

• [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik : udu [1]
• udu Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)