yksinlaulu

Suomi

Substantiivi

yksinlaulu (1)

1. itsenäinen laulusävellys, joka on tarkoitettu yksittäisen laulajan esittämäksi säestyksen kera tai ilman
2. yhden laulajan yksinään suorittama laulaminen

Ääntäminen

• IPA: /ˈyksinˌlɑu̯lu/
• tavutus: yk‧sin‧lau‧lu

Etymologia

• yhdyssana sanoista yksin ja laulu

Käännökset

1. yksin laulettavaksi tarkoitettu teos

englanti: solo song italia: assolo m., solo m.

ranska: solo m. ruotsi: solo

2. yksin laulaminen

englanti: solo singing italia: in solitaria, da solo

ranska: solo m. ruotsi: solo

Liittyvät sanat

• kaksinlaulu, kuorolaulu, tertsetto, vuorolaulu