Plotinvezistö

Plotinvezistö (ven. водохранилище, suom. patojärvi) on keinolluajittu vezistö, kudai luajitah tavan mugah jogialangos vezibutkilaittehien avul vien suittamizeh da säilyttämizeh niškoi. Sidä käytetäh rahvahan tarbehih niškoi.

Plotinvezistöt jagavutah kahteh lajih:

plotinjärvet,
joven plotinvezistöt.

Plotinjärvilöis (ezim. Ribinskan plotinvezistö) on erilaine vezi, migu sivujogilois, kuduat laskietahes järvilöih. Vezi moizis plotinvezistölöis virduau myödytuuleh. Joven plotinvezistöt (ezim. Dubossarin plotinvezistö) ollah pitkänmuodozet. Vezi tavan mugah virduau tädä jogie myö iäre. Vien ominažuot on läs kui joven viel.

Plotinvezistön piäparametrat ollah suurus, pinduala da vien pinnan heilahtusväli käyttämizen aigua.

Suurimat plotinvezistöt

Muailman suurimat plotinvezistöt pindualan mugah

1.Volta (8482 km², Ghana)

2.Smollvud (angl. Smallwood) (6527 km², Kanuadu)

3.Kuibiševan plotinvezistö (ven. Куйбышевское водохранилище) (6450 km², Ven'a)

4.Kariba (5580 km², Zimbabve, Zambii)

5.Buhtarminskan plotinvezistö (ven. Бухтарминское водохранилище) (5490 km², Kazakstan)

6.Bratskan plotinvezistö (ven. Братское водохранилище) (5426 km², Ven'a)

7.Naser (5248 km², Jegiptu, Sudan)

8.Ribinskan plotinvezistö (ven. Рыбинское водохранилище) (4580 km², Ven'a)

Muailman suurimat plotinvezistöt vien suuruon mugah

1. Kariba (180 km³, Zimbabve, Zambii)

2. Bratskan plotinvezistö (ven. Братское водохранилище) (169,3 km³, Ven'a)

3. Naser (157 km³, Jegiptu, Sudan)

4. Volta (148 km³, Ghana)

5. Manikuagan (141,6 km³, Kanuadu)

6. Guri (138 km³, Venezuela)

7. Tartar (85 km³, Irak)

8. Krasnojarskan plotinvezistö (73,3 km³, Ven'a)

9. Zejan plotinvezistö (ven. Зейское водохранилище) (68,4 km³, Ven'a)

Vahnimat plotinvezistöt

Enzimäzet plotinvezistöt perustettih Muinas-Jegiptas, sendäh gu pidi ruadua mualoi Niilan jovenalangos (enämbi 300 vuottu enne meijän aijanluguu). Ven’al enzimäzet plotinvezistöt perustettih vuozinnu 1701 – 1709, konzu rakendettih Višnevoločkan vezidorogua, kudai yhtisti Volgan Baltiekkumerenke. Vuvvennu 1704 rakendettih Alapajevskan plotinvezistö (Keski-Uralas), sendäh gu pidi varata zavodu viel da mehuanillizel energiel.