(Translated by https://www.hiragana.jp/)
Denver – Vikipedii Mine sisu juurde

Denver

Vikipedii-späi
Denver
 Lidnanznam
Fail:US DenverCOseal COA.svg
 Flag
Valdkund Amerikan Ühtenzoittud Valdkundad
Eläjiden lugu (2017) 704,621 ristitud
Pind 401,3 km²
Denver
Pämez' Maikl Henkok
(heinku 2011—)
Telefonkod +1−303, +1−720
Aigvö tal'vel UTC−7,
kezal UTC−6


Denver (mugažo anglijan kelel, arpaho: Niinéniiniicíihéhe' ) om AÜV:oiden lidn da lidnümbrik federacijan keskuzpalan päivlaskmas. Se om Kolorado-štatan pälidn da kaikiš suremb lidn eläjiden lugun mödhe.

Istorii

Eländpunktan aluz om pandud vn 1858 17. päiväl kül'mkud Kanzas-territorijha lidnan statusanke, kuldan löudmižsijad tegihe alusenpanendan süks. Nimitihe Kanzasan Džeims Denver-gubernatoran kanzannimen mödhe. Vl 1867 Denver oli jo Kolorado-territorijan pälidnaks, vn 1876 elokus kändihe uden Kolorado-štatan (nomer 38) keskuseks. Vspäi 1902 lidn om lidnümbrikon üks'jäine eländpunkt. Edel Surt sodad Denver šingotihe kabjživatfermoil, om järedan maižanduzrajonan keskuseks tähäsai.

Vll 1953−1989 plutonijan küllästamižfabrik sijazihe 25 kilometras lidnaspäi, mi kucui Denveran erasiden rajoniden radioaktivišt redustust.

Geografijan andmused

Lidn sijadase stepin zonas, Saut-Platt-jogen alangištos (angl.: South Platte River, Missurin oigedpol'ne bassein), Kall'oikahiden mägiden päivnouzmaižidenno pautkidenno, 1 564... 1 731 m korktusil valdmeren pindan päl. Denveran keskuz seižub jogen oiktal randal. Lidn jagase 78 rajonha (angl.: neighborhood).

Klimat om kontinentaline päivoikaz. Voden keskmäine lämuz om +10,2 C°. Paneb sadegid 379 mm vodes, sulakus-elokus tobjan palan.

Eläjad

Vl 2010 eläjiden lugu oli 600 158 ristitud, heišpäi kodikeleks: anglijan kel' — 72,28%, ispanijan kel' — 21,42%. Kaikiš suremb lidnan ristitišt om nügüd'. Vl 2017 läz 2,4 mln ristituid elihe lidnas ezilidnoidenke.

Transport

Avtobusad da kiruhtramvaid oma kundaližeks transportaks lidnas. Om raudtesol'meks.

Rahvahidenkeskeine civiline Denver-lendimport (DEN) sijadase 40 km pohjoižpäivnouzmha azjaližes keskusespäi, AÜV:oiden kaikiš suremb pindan mödhe (137,4 km²) i 4nz' passažiroiden lugun mödhe (vl 2011). Tehtas reisid AÜV:oiden äjihe lidnoihe, mugažo Kanadha i Evropan erasihe maihe, čarterreisid Latinižen Amerikan maihe.

Irdkosketused



AÜV:oiden järedad lidnad
Enamba 3 mln. eläjid Los Andželes | Nju Jork
1—3 mln. eläjid Čikago | Dallas | Filadel'fii | Finiks | Hjuston | San Antonio | San Diego | San Hose
750 tuh. eläjid — 1 mln. Džeksonvill | Fort Uert | Indianapolis | Kolumbus | Ostin | San Francisko | Šarlott
Enamba 500 tuh. eläjid Al'bukerke | Baltimor | Boston | Denver | Detroit | El' Paso | Fresno | Las Vegas | Luisvill | Memfis | Miluoki | Našvill | Oklahoma Siti | Portlend | Sakramento | Sietl | Tuson | Vašington