Havajan kel'

Painuzversii enamba ei rada da siš voib olda vigoid. Ole hüvä, udišta sinun avaitud iknad radpöudol, da ole hüvä, kävuta sanumata web-ecijan painamižen funkcii.

Havajan kel' (ičeze nimituz om ‘Ōlelo Hawai‘i [ʔoːˈlɛlo həˈvɐjʔi]) om üks' avstronezižiš kelišpäi. Se oli avaros levitadud AÜV:oiden Havajan saril aigemba, no nügüd' kelen kävutand eile mugoine avar kut edemba. Heimolaižed keled oma olmas kaikedme tün'valdmerižedme regionadme, mugomad oma, ozutesikš, maorin kel' i samoan kel'.

Nügüdläižiden pagižijoiden ühthine lugu om läz 27 160 ristitud. Pagižijoiden kaikiš järedamb sebr eläb Niihau-sarel. Opetas kel't Havajan üläškolas.

Kirjkel' om sätud latinan kirjamišton pohjal.

Etimologii

Kelen nimituz tuli saren nimitusespäi; Džeims Kuk-merimatkadai nimiti sart Owhyhee:ks vai Owhyee:ks. Havajan kelel saren nimituz om O Hawaiʻi, se znamoičeb «nece om Havajan sared». Keles nece nimituz oli vn 1822 uhokuhusai, sid' kel' sai ʻŌlelo Hawaiʻi-nimitust («havajan kel'»).

Hawaii-vajeh znamoičeb «Kodima». Voib löuta sen lähižid vaihid toižiš avstronezižiš keliš, oz., Samoa-valdkundan ühtel sarišpäi Sawaii-nimituz om.

Kel'kund

Havajan kel' mülüb avstronezižen kel'kundan polinezižehe oksha. Om äi ühthižid vajhid da pirdoid niiden keliden keskes, ozutesikš, lima (havajan kel'), rima (tahitin kel'), nima (tongan kel') «käzi» da toižed.

Kirjamišt

Havajan kelen kirjamišt om olmas vodespäi 1822, se om latinan kirjamišton pohjal:

Aa Ee Hh Ii Kk Ll Mm Nn Oo Pp Tt Uu Ww ʻ

Fonetik

Havajan kelen fonetik ei ole lujas koverikaz, kuti sen lähižiden-ki keliden fonetik.

Kelel om viž vokalid vaiše. Jogahine vokal' voib olda pit'kaks: a — ā, e — ē, i — ī, o — ō, u — ū.

Konsonantad oma jäl'ghižed: [n], [m], [p], [k] ([t] erasiš paginoiš), [l] ([r] erasiš paginoiš), [ʔ], [v], [w].

[ʔ]-konsonantal (ʻ) om sur' znamoičend havajan keles, ozutesikš kou i koʻu oma erazvuiččed vaihed.

Grammatik

Havajan kel' om analitine kel' sen heimolaižiden kartte. Kändeltas vaihid harvoin lujas.

Nimil ei ole suguid da kändoid. Erazvuiččed vaihed kävutasoiš kändoiden täht: i = illativ, allativ, akkuzativ da innesiv. Artikl' kävutase jonoštamha lugud: ke keiki «laps'» — nā keiki «lapsed».

Erazvuiččed vaihed seižutasoiš edel verbad jonoštamha aigad da modusid.

Homaičendad