(Translated by https://www.hiragana.jp/)
Homoi Akvinlaine – Vikipedii Mine sisu juurde

Homoi Akvinlaine

Vikipedii-späi
Homoi Akvinlaine
latin.: Thomas Aquinos
Homoi Akvinlaine, kuvan sädi italijalaine Karlo Krivelli-pirdai (1430−1495) vl 1476
Homoi Akvinlaine,
kuvan sädi italijalaine Karlo Krivelli-pirdai (1430−1495) vl 1476
radmižen toižend:

teoloog, professor, Latin Catholic priest, filosof, kirjutai, Catholic theologian, Kerjusmunk, theology teacher

sündundan dat:

Lua tõrge kohal Moodul:Sources 146. real: attempt to concatenate local 'prefix' (a nil value).

sündundan sijaduz:

Roccasecca[d], Aquino[d], Sitsiilia kuningriik[d][1]

kolendan dat:

7. keväz'ku 1274[2]

kolendan sijaduz:

Fossanova Abbey[d], Kirikuriik[d][3]

tat:

Landulphe d'Aquino[d]

 Homoi Akvinlaine VikiAitas

Homoi Akvinlaine (latin.: Thomas Aquinas, ital.: Tommaso d'Aquino; sünd. läz 1225, Rokkazekk-zamk Akvino-lidnanno (nüg. Lacio-agjan suves, Italii), Sicilijan kunigahuz — kol. 7. keväz'ku 1274, Fossanovan abbatuz, Papin agj, nüg. siš-žo agjas) oli italijalaine filosof da teolog. Katoline jumalankodikund kanonizirui händast pühämeheks vn 1323 heinkus. Filosofan jändused kaičesoiš francižen Tuluzan jakobilaižiden jumalanpertiš.

Homoi oli Landol'f Akvinlaine-grafan seičemenz' poig, mam libui Napolin elokahas roduspäi. Tatan unikuva oli käta poigad benediktižen Montekassino-jumalankodin abbataks heiden rodun zamkanno, sikš oigetihe vižvottušt last benediktižhe kodihe ühesaks vodeks. Vll 1239−1243 tuleban aigan filosof openui Napolin universitetan, sid' Parižan i Köl'nan (1248−1250) universitetoiš. Kümne vot openzi jumalantedod Italijas (1259−1269).

Tedotöiden znamoičend

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Sistematizirui ortodoksižen sholastikan. Tomizman alusenpanii, ühtni dominikanilaižiden ordenha. Toižed latinižed nimed oma Doctor Angelicus, Doctor Universalis, «princeps philosophorum» («filosofiden ruhtinaz»). Vspäi 1879 lugetas Homoid kaikiš avtoritetižembaks katoližeks religiozižeks filosofaks, kävutaškanzihe hänen töid šingotamha nügüd'aigašt filosofijad. Ühtenzoiti hristanuskondan opendust Aristotelin filosofijanke. Formulirui Jumalan olendan viž todestust.

Homoi Akvinlaine andoi ohjandimen, miše tedon i uskon todused ei voigoi poikestada toine toižele, i garmonii om olmas niiden keskes. Elonmel' (melevuz) om näl'g el'geta Jumalad, tedo abutab sille.

  1. CERL ThesaurusConsortium of European Research Libraries.
  2. Chenu M. Encyclopædia Britannica
  3. JSTOR — 1995.
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.