 |
Selkäjänteiset
Tehtävä 1. Mitä eroja on niveljalkaisten ja selkärankaisten tukirangan
välillä?
Selkäjänteisten pääjaksossa on seuraavat luokat: ympyräsuiset,
rustokalat, luukalat, sammakkoeläimet, matelijat, linnut ja nisäkkäät. Seuraavassa
tarkastellaan näistä lähemmin lintuja ja nisäkkäitä.
Lintuja tunnetaan lähes 10 000 lajia. Linnuilla on höyhenpeite, joka suojaa ruumista
sekä vähentää veden haihtumista ja lämmönhukkaa. Lintujen luusto on ontto ja
kevyt, nokka hampaaton. Eturaajat ovat useimmilla linnuilla kehittyneet lentämiseen soveltuviksi siiviksi.
Lintujen hengityselimistö on erilainen kuin nisäkkäiden keuhkot: linnuilla ei ole umpinaisia
keuhkorakkuloita vaan ohuita toisiinsa yhteydessä olevia keuhkoputkia, joita pitkin hapekas ilma virtaa
jatkuvasti molempiin suuntiin keuhkojen jatkeena olevien ilmapussien ansiosta. Sydän on nelilokeroinen,
ja verenkierto on täydellinen. Linnut, samoin kuin nisäkkäät, ovat tasalämpöisiä.
Muut selkäjänteiset ovat vaihtolämpöisiä. Lintujen lisääntymiseen kuuluu
sisäinen hedelmöitys, alkionkehitystä suojaava muna ja poikasten ruokinta. Lintujen luokkaan
kuuluvia lahkoja ovat esimerkiksi kiivi–, pingviini–, sorsa–, peto–, kana–,
ranta–, pöllö– ja varpuslinnut.
Tehtävä 2. Tutustu
kiivilintuun ja vastaa seuraavaan kysymykseen: Millä tavoin kiivi on poikkeuksellinen lintu?
Nisäkkäitä tunnetaan noin 4 100 lajia. Selkärankaisilla
nisäkkäillä selkäjänne toimii yksilönkehityksen alkuvaiheessa tukirankona.
Myöhemmin selkäjänne kuitenkin surkastuu, kun selkäranka nikamineen kehittyy sen ympärille.
Nisäkkäiden sydän on nelilokeroinen, ja niillä on täydellinen kaksinkertainen suljettu
verenkierto, jota tarvitaan muun muassa tasalämpöisyyden ylläpitoon. Lisääntyminen
tapahtuu sisäisellä hedelmöityksellä, ja kehittyvä alkio ja sikiö saa ravintoa
ja hengittää istukan kautta. Nisäkkäät synnyttävät eläviä poikasia
ja ruokkivat niitä nisistä erittyvällä maidolla. Poikkeuksiakin löytyy: pussieläimet
synnyttävät lähes sikiövaiheessa olevia poikasia, koska niiltä puuttuu istukka.
Pussieläinten, kuten kenguruiden, poikaset jatkavat kehitystään emon vatsapussissa nisään
kiinnittyneenä. Nokkaeläimet munivat ohutkuorisia munia, ja emo ruokkii poikasiaan vatsanahan läpi
erittyvällä maidolla. Nisäkkäiden luokkaan kuuluvat esimerkiksi seuraavat lahkot:
nokkaeläimet, pussieläimet, siipijalkaiset eli lepakot, petoeläimet ja kädelliset.
Eliöryhmien runsaus
Eliökunnan lajirikkaimpien pääryhmien tällä
hetkellä tiedossa olevat lajimäärät on esitetty alla olevassa taulukossa. Huonoimmin tunnettu
näistä on alkeiseliöiden, siis bakteerien ja arkkien, ryhmä, johon arvioidaan kuuluvan nykyisin
tiedossa olevien lisäksi jopa miljoona eri lajia.
|
eliöryhmä
|
lajimäärä
|
|
sammakkoeläimet
|
4 200
|
|
nisäkkäät
|
4 600
|
|
alkeiseliöt
|
5 000
|
|
sienieläimet
|
5 000
|
|
piikkinahkaiset
|
6 100
|
|
matelijat
|
6 300
|
|
linnut
|
9 400
|
|
polttiaiseläimet
|
10 000
|
|
nivelmadot
|
15 000
|
|
kalat
|
18 800
|
|
sammalet
|
20 000
|
|
levät
|
26 900
|
|
sukkulamadot
|
30 000
|
|
laakamadot
|
40 000
|
|
nilviäiset
|
50 000
|
|
alkueläimet
|
64 000
|
|
muut niveljalkaiset
|
90 000
|
|
sienet
|
100 000
|
|
putkilokasvit
|
300 000
|
|
hyönteiset
|
960 000
|
|
Yhteensä
|
1 765 300
|
|
|
|
|
