Niinistö Sauli
Kansallinen Kokoomus
6
Vaikka valta onkin muilla ihmisillä, Sauli Niinistö on tällä hetkellä suomalaisen politiikan tähti. Entinen kansanedustaja, ministeri, pankkiiri ja eduskunnan puhemies nauttii hämmästyttävää kansansuosiota.
Niinistöstä hurmaantuneiden mielestä varsinaissuomalaisessa on sopivassa suhteessa jäyhää etäisyyttä ja lämmintä pilkettä silmäkulmassa. Toiset pitävät häntä äksynä jääräpäänä.
Poliittisesti Niinistö edustaa ennen kaikkea pragmaattista, tiukasti menoja vartioivaa talouslinjaa. Euroopan velkakriisin aikana hän on arvostellut keinoja, joilla ongelmien kanssa painivia maita on autettu.
Itsenäisenä toimijana Niinistö panttasi pitkään tietoa presidenttiehdokkuudestaan. Viime kesänä hän lopulta suostui.
Kun kokoomus nimesi Niinistön virallisesti ehdokkaakseen lokakuussa, hän puhui heti sävyyn, jonka koetteli presidentin valtaoikeuksien rajoja. Kuningasajatuksena Niinistö markkinoi presidentin ja hallituksen yhteisiä kahvihetkiä, joiden aikana voitaisiin keskustella myös asioista, jotka eivät presidentille kuulu.
- Kotisivun osoite: http://www.niinisto.fi/
Vastaukset
- Suuri merkitys
- Pieni merkitys
-
6 Niinistö Sauli
Vertaa vastauksia muihin ehdokkaisiin
Presidentin valtaoikeudet ja tehtävät | ||
|---|---|---|
| 1. | Maaliskuun alussa 2012 tulee voimaan perustuslain uudistus, joka kaventaa jonkin verran presidentin valtaoikeuksia ja lisää eduskunnan ja hallituksen valtaa. Mitä mieltä olet uudistuksen jälkeen presidentin valtaoikeuksista? | |
| Valtaa on liikaa. | ||
| Valtaa on sopivasti. | ||
| Valtaa on liian vähän. | ||
| 2. | Mitä mieltä olet Suomen Nato-jäsenyydestä? | |
| Suomen tulee liittyä Natoon heti. | ||
| Suomen tulee liittyä Natoon, jos Ruotsi liittyy. | ||
| Nato-jäsenyys ei nyt ole ajankohtainen, mutta asiaa on voitava harkita tarvittaessa uudestaan. | ||
| Suomen ei missään oloissa ole järkevää liittyä Natoon. | ||
| ||
| 3. | Suomea pyydettiin keväällä 2011 osallistumaan YK:n valtuuttamaan ja Naton johtamaan operaatioon Libyan lentokiellon valvomiseksi. Ruotsi lähetti hävittäjiään operaatioon. Suomi ei osallistunut. Oliko Suomen päätös jäädä sivuun | |
| oikea ratkaisu, sillä Suomen on parempi keskittyä siviilikriisinhallintaan. | ||
| virhe, jossa Suomi menetti vaikutusmahdollisuuksiaan. | ||
| ||
| 4. | Perustuslain mukaan pääministeri johtaa Suomen EU-politiikkaa ja edustaa Suomea EU:n valtionpäämiesten huippukokouksissa. Muihin EU-kokouksiin presidentti voi osallistua, jos hallitus niin erikseen päättää. Tulisiko mielestäsi presidentin osallistua esimerkiksi EU:n ja Venäjän välisiin kokouksiin? | |
| Kyllä, aina. | ||
| Kyllä, mikäli kyseessä on erityisen tärkeä kokous. | ||
| Kyllä, mutta vain jos Suomella on kokouksessa pääministerin lisäksi myös toinen paikka. | ||
| Ei, pääministeri edustaa Suomea EU-kokouksissa. | ||
| ||
| 5. | Presidentillä on oikeus armahtaa vankeja. Käytäntö on mielestäni | |
| hyvä, ja presidentin tulee käyttää sitä aktiivisesti. | ||
| hyvä olla olemassa, mutta presidentin tulisi käyttää oikeuttaan maltillisesti. | ||
| osin ongelmallinen, ja siitä luopumista tulisi harkita. | ||
| selvästi vanhanaikainen ja pitää lopettaa. | ||
| ||
| 6. | Venäjä on ilmoittanut käyttävänsä tällä vuosikymmenellä lähes 500 miljardia euroa asevoimiensa uudistamiseen ja varusteluohjelmaan. Miten tämä vaikuttaa Suomen turvallisuustilanteeseen? | |
| Turvallisuustilanne heikkenee merkittävästi. | ||
| Tilanne heikkenee jonkin verran. | ||
| Tilanne pysyy ennallaan. | ||
| Se paranee. | ||
| ||
| 7. | Tulisiko Suomen tulevaisuudessa osallistua kansainväliseen rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan? | |
| Enemmän kuin nykyisin. | ||
| Yhtä paljon kuin nykyisin. | ||
| Vähemmän kuin nykyisin. | ||
| ||
| 8. | Kuvitellaan tilanne: YK:n neuvottelee maailmanlaajuista yleissopimusta seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. YK:n pääsihteeri tarjoaa Suomelle isännöintimahdollisuutta prosessille, joka tekisi Suomesta kokouspaikan seuraavien vuosien ajaksi. Samalla Suomi sitoutuisi ottamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ajamisen kärkihankkeekseen ulkopolitiikassa ja presidentti kiertäisi maailmaa hankkimassa kannatusta sopimukselle. Miten toimisit tasavallan presidenttinä? | |
| Suomi suostuisi ilman muuta kokouspaikaksi ja presidentti ryhtyisi voimallisesti ajamaan asiaa maailmalla, sillä Suomi saisi näkyvyyttä itselleen tärkeässä teemassa. | ||
| Suomi suostuisi kokouspaikaksi, mutta presidentti ei nostaisi sukupuolivähemmistöjen oikeuksia Suomen ulkopolitiikan kärkihankkeeksi, sillä moni muu asia on Suomelle tärkeämpi. | ||
| Suomi kiittäisi kohteliaasti kunniasta, mutta ei isännöisi kokouksia eikä ajaisi asiaa. | ||
Muut politiikan teemat | ||
| 9. | Kuvitellaan tilanne: Lääkärit uhkaavat lakolla ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos varoittaa ihmishenkien olevan vaarassa. Presidentin tulisi | |
| vedota lakon osapuoliin, että he luopuisivat työtaistelusta. | ||
| vedota lakon osapuoliin ihmisten turvallisuuden takia, mutta ei ottaa selvää kantaa lakon oikeutukseen. | ||
| osoittaa kysyttäessä tukensa potilaille ja omaisille, mutta ei itse aktiivisesti ottaa kantaa. | ||
| jättäytyä päivänpolitiikan yläpuolelle ja olla kommentoimatta koko asiaa. | ||
| ||
| 10. | Väitetään, että rasismi ja vihapuhe ovat yleistyneet Suomessa. Presidentin tulisi kannanotoissaan | |
| tuomita rasismi jyrkästi ja vaatia vähemmistöjen aseman parantamista. | ||
| tuomita rasismi, mutta varoa asettumasta kenenkään puolelle. | ||
| tuomita rasismi, mutta puolustaa sananvapautta ja ymmärtää myös niitä, jotka haluavat rajata maahanmuuttoa. | ||
| olla puuttumatta asiaan, sillä rasismin ja vihapuheen lisääntymisestä ei ole selvää näyttöä. | ||
| olla puuttumatta asiaan, koska asia ei kuulu presidentin tehtäviin. | ||
| ||
| 11. | Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista toisen pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi? | |
| Kyllä | ||
| Ei | ||
| ||
| 12. | Mitä linjaa Suomen tulee ajaa euroalueen kehittämisessä pitkällä aikavälillä? | |
| Euroalueesta pitää luoda syvempi poliittinen ja taloudellinen liitto. | ||
| Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen tulee varmistaa kiristämällä valvontaa ja rangaistuksia. | ||
| Nykymalli on hyvä, jos jäsenmaat sitoutuvat pitämään taloutensa tasapainossa. | ||
| Eurojärjestelmä hajoaa velkakriisiin myötä joka tapauksessa, joten Suomen tulee valmistautua palaamaan markkaan. | ||
| Suomen tulee aktiivisesti pyrkiä eroamaan talous- ja rahaliitosta, eli luopua euron käytöstä. | ||
| ||
| 13. | Pitäisikö presidentin keskustella Venäjän johdon kanssa Karjalan palauttamisesta? | |
| Kyllä, Suomen presidentin tulee olla asiassa aloitteellinen. | ||
| Kyllä, mutta vain jos Venäjän johto ottaa asian ensin esille. | ||
| Ei, se voisi haitata maiden välisiä suhteita. | ||
| Ei, Karjalan palauttamiseen ei ole mitään syytä. | ||
| ||
| 14. | Presidentti on tärkeä arvovaikuttaja. Mihin teemoihin uuden presidentin tulisi virkaan astumisensa jälkeen julkisissa kannanotoissaan ottaa ensimmäiseksi kantaa? (VALITSE KOLME) | |
| Euroopan velkakriisi. | ||
| EU:n tulevaisuus. | ||
| Rasismi ja vihapuhe. | ||
| Sukupuolten välinen tasa-arvo. | ||
| Maahanmuutto. | ||
| Venäjä. | ||
| Tuloerojen kasvu. | ||
| Talouden tila. | ||
| Työttömyys. | ||
| Koulutus. | ||
| Ilmasto- ja ympäristö. | ||
| Globaali köyhyys. | ||
| Suomalainen köyhyys. | ||
| Lasten ja nuorten pahoinvointi. | ||
| Terrorismi. | ||
| Innovaatiopolitiikka. | ||
| Kuntauudistus. | ||
| Puolustusvoimien uudistaminen. | ||
| Aluepolitiikka. | ||
| Rahan valta. | ||
| Globalisaatio. | ||
| Pohjois-Afrikan demokratiakehitys. | ||
| Presidentin valtaoikeudet. | ||
| Ihmisoikeudet. | ||
| Vähemmistöjen asema. | ||
| Kehitysyhteistyörahojen määrä. | ||
| Valtiontalouden sopeutustoimet. | ||
| Joku muu teema. | ||
| ||
Arvokysymykset | ||
| 15. | Tasa-arvoisen avioliittolain idea on, ettei laissa erotella ihmisiä sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen mukaan vaan myös samaa sukupuolta olevat voivat mennä naimisiin. Samalla laki toisi oikeuden adoptioon ja yhteiseen sukunimeen. Kannatatko sukupuolineutraalia avioliittolakia? | |
| Kyllä, lain täytyy olla kaikille sama sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta | ||
| Kyllä muilta osin, mutta itse termi ”avioliitto” on varattava vain naisten ja miesten välisiä liittoja varten | ||
| Ei, samaa sukupuolta olevin parien oikeuksia voidaan lisätä muuta kautta, esimerkiksi sallimalla yhteinen sukunimi, mutta avioliittolakiin ei pidä koskea | ||
| Ei, samaa sukupuolta olevien parien oikeuksia ei pidä nykyisestä lainsäädännöstä lisätä. | ||
| ||
| 16. | Tuleeko presidentin ottaa ihmisoikeuskysymykset esille vierailullaan maassa, jossa koetaan jatkuvasti vakavia ihmisoikeusloukkauksia? | |
| Ei, pienellä maalla ei ole ylipäätään varaa pitää ihmisoikeuksia esillä. | ||
| Ei, ihmisoikeudet ovat kunkin maan sisäinen asia. | ||
| Kyllä, mikäli asian esille ottaminen ei vaaranna Suomen taloudellisia tai muita intressejä. | ||
| Kyllä, ihmisoikeuksista ei tule tinkiä. | ||
| ||
| 17. | Kuuluuko presidentin uudenvuoden puheeseen ”Jumalan siunauksen” toivottaminen Suomen kansalle? | |
| Kyllä, se on kaunis tapa. | ||
| Mahdollisesti, jos sen rajaa uskoviin ja toivottaa muille vaikkapa menestystä. | ||
| Ei mielellään, siunaus olisi parempi jättää väliin, koska kaikki eivät usko jumalaan. | ||
| Ei, jumalan siunauksen toivottaminen ei sovi suomalaiseen kulttuuriin. | ||
| ||
| 18. | Suomessa raskaudenkeskeytys on sallittu ja siitä säädetään laissa. Hyväksytkö abortin? | |
| Kyllä, ihmisellä täytyy olla mahdollisuus valita raskaudenkeskeytys. | ||
| En hyväksy, paitsi siinä tapauksessa, että äiti uhkaa kuolla raskauden takia. | ||
| En hyväksy missään olosuhteissa, elämä on aina pyhä. | ||
| ||
| 19. | Positiivinen diskriminaatio tarkoittaa eriarvoisessa asemassa olevan yksilön tai ryhmän suosimista. Esimerkiksi Helsingin opetusvirasto jakaa lisärahaa kouluille, joissa on muun muassa paljon maahanmuuttajaoppilaita tai vanhemmilla alhainen koulutustaso. Miten suhtaudut positiiviseen diskriminaatioon? | |
| Se pitäisi kieltää, sillä se on omanlaistaan syrjintää: siinä syrjitään enemmistöä | ||
| Sitä ei pitäisi pääsääntöisesti harjoittaa, mutta joitakin poikkeuksia voi olla | ||
| Sitä voidaan toteuttaa, mutta ei käyttää siihen julkista rahaa | ||
| Sitä pitäisi edistää ja varata sille oma määräraha, sillä se vie kohti tasa-arvoa vähentämällä eriarvoisuutta: siinä ei suosita vaan autetaan samalle viivalle | ||
| ||
| 20. | Hallitus tavoittelee ennusteita nopeampaa talouskasvua. Mitä mieltä olet tästä? | |
| Se on välttämätöntä, vain ripeä talouskasvu turvaa työllisyyden ja hyvinvointipalvelut. | ||
| Se on välttämätöntä, kunhan myös ympäristö huomioidaan. | ||
| Se on hyvä tavoite, mutta vaikea saavuttaa. Pitää valmistautua pitkään hitaan kasvun aikaan. | ||
| Talouskasvun korostamisesta pitäisi siirtyä elämänlaadun parantamiseen muin keinoin. | ||
| ||
| 21. | Mikä on kantasi parveketupakointiin? | |
| Asukkaalla on oikeus tupakoida omassa kodissaan ja parvekkeellaan naapureista välittämättä. | ||
| Kaikkea ei pidä säätää lainsäädännöllä. Asukkaalla on oikeus tupakoida parvekkeellaan, mikäli siitä ei koidu naapureille kohtuutonta haittaa. | ||
| Parveketupakoinnista on pyrittävä eroon vähitellen, esimerkiksi valistuksella ja tarvittaessa taloyhtiöiden omilla päätöksillä. | ||
| Parveketupakointi on kiellettävä lainsäädännöllä mahdollisimman pian. | ||
| ||
| 22. | Pitäisikö Suomessa olla mahdollisuus eutanasiaan eli armokuolemaan? | |
| Kyllä. Se pitäisi mahdollistaa lainsäädännöllä pikimmiten. | ||
| Kyllä, toivon sen olevan mahdollista. Päätös voidaan kuitenkin tehdä vasta perusteellisen arvokeskustelun jälkeen. | ||
| Ei, asiaa pitää pohtia, mutta en usko sen olevan tarpeellista. | ||
| Ei missään tapauksessa, asiaan liittyy liikaa riskejä. | ||
Henkilökohtaiset ominaisuudet | ||
| 23. | Onko presidentillä syytä olla virallinen puoliso (avioliitto tai rekisteröity parisuhde)? | |
| Kyllä, se helpottaa esimerkiksi valtiovierailujen protokollan järjestämistä | ||
| Mielellään, mutta ehdoton vaatimus se ei ole | ||
| Ei, mutta jonkinlainen elämänkumppani antaisi tukea tehtävän hoidossa | ||
| Ei, presidentti voi hyvin olla yksineläjä | ||
| 24. | Kuinka suuri merkitys on sillä, että presidentti on tyylikäs ja edustava? | |
| hyvin suuri merkitys, nykyään edustustehtävillä on iso rooli | ||
| jonkin verran merkitystä | ||
| ei juurikaan merkitystä | ||
| ei mitään merkitystä, asiaosaaminen ratkaisee | ||
| ||
| 25. | Kuinka tärkeää on se, että presidentti on helposti lähestyttävä ja kansanomainen? | |
| Hyvin tärkeää, hän on koko kansan presidentti | ||
| Suhteellisen tärkeää. | ||
| Ei kovin tärkeää. | ||
| Ei lainkaan tärkeää, hän johtaa ulkopolitiikkaa, ei juonna toritapahtumia | ||
| ||
Uusimmat uutiset
-
Niinistö: Koventuneesta kielenkäytöstä tullut huono tapa
-
Sauli Niinistö: Jos eurooppalainen yhteistyö ei riitä, Nato nousee keskusteluun
-
HS-gallup: Niinistö yhä ylivoimainen suosikki presidentiksi
-
Niinistö Ylelle: Valtion löydettävä uusia säästöjä mahdollisimman pian
-
Niinistö: Euron keskeiset periaatteet menetetty, IMF hoitamaan velkakriisiä
1987–1995: Kansanedustajaksi ja ministeriksi
Salon kunnallispolitiikassa vaikuttanut Sauli Niinistö ponnisti eduskuntaan vuoden 1987 vaaleissa. Kokoomus nousi pääministeripuolueeksi, mutta Niinistö oli riviedustaja.
Ministerinpaikkaa ei irronnut vuoden 1991 vaalien jälkeenkään. Kokoomus ajautui kuitenkin hajaannuksen tilaan, ja puheenjohtaja Pertti Salolainen erosi tehtävästään kesällä 1994. Tilalle valittiin silloinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Niinistö.
Hänen johdollaan kokoomus pääsi vuoden 1995 eduskuntavaalien jälkeen Sdp:n Paavo Lipposen johtamaan laajaan sateenkaarihallitukseen. Niinistöstä tuli oikeusministeri.
1996–2003: Valtiovarainministeri
Laman aikaisista leikkauksista vastannut Iiro Viinanen (kok) väistyi valtiovarainministerin paikalta vuonna alkuvuodesta 1996. Niinistö astui hoitamaan valtion kassaa peräti seitsemäksi vuodeksi, Lipposen toisen hallituksen loppuun asti.
Niinistö edusti tarkkaa taloudenpitoa voimakkaan talouskasvun aikana, mistä monelle jäi mielikuva kitsaasta miehestä. Kaikkien hallituskumppanien mielestä Niinistö ei ollut työtoveri helpoimmasta päästä, mutta Lipposen kanssa hän tuli toimeen.
2003–2007: Eurooppalainen pankkipomo
Sauli Niinistö jätti eduskunnan vuoden 2003 vaalien yhteydessä ja siirtyi Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi Luxemburgiin. Täysin eristyksissä Suomen politiikasta hän ei kuitenkaan malttanut pysyä.
Presidentiksi Niinistö yritti ensimmäisen kerran talven 2006 vaaleissa. Kokoomuslainen "työväen presidentti" herätti kampanjallaan huomiota mutta ei onnistunut estämään Tarja Halosen jatkokautta, vaikka pääsikin toiselle kierrokselle.
2007–2011: Paluu Suomeen
Pankkipestissä Niinistö ei pysynyt toimikautensa loppuun asti. Hän palasi Suomeen, eduskuntavaaleihin ja ääniharavaksi. Yli 60 000 uusmaalaista äänesti Niinistöä kevään 2007 vaaleissa.
Ministeriä hänestä ei kuitenkaan tullut. Asemiaan vahvistanut puoluejohtaja Jyrki Katainen leipoi Niinistöstä eduskunnan puhemiehen. Paikka on arvovaltainen mutta päivänpolitiikasta syrjässä. Tosin Niinistö ei malttanut olla hiljaa uudessa roolissaan, vaan otti rohkeasti kantaa ja arvosteli jopa kokoomusta.
Sauli Väinämö Niinistö syntyi 24. elokuuta 1948 Salossa. Turussa suoritettujen oikeustieteen opintojen jälkeen hän toimi asianajajana ja hovioikeuden viskaalina.
Ensimmäinen vaimo Marja-Leena Niinistö (os. Alanko) kuoli auto-onnettomuudessa matkatessaan kohti kokoomuksen eduskuntavaalikampanjan avaustilaisuutta tammikuussa 1995. Avioliitosta syntyi kaksi poikaa, Nuutti (s. 1975) ja Matias (s. 1980).
Puolivallattomaksi leskimieheksi itseään kuvaillut Niinistö seurusteli 2000-luvun alussa keskustan kansanedustajan Tanja Karpelan kanssa. Pari oli hetken kihloissakin.
Lähes kaikkien suureksi yllätykseksi Niinistö avioitui tammikuussa 2009 kokoomuksen viestintäpäällikön Jenni Haukion kanssa. Suhde Niinistöä kolmisenkymmentä vuotta nuorempaan Haukioon oli pidetty salassa kahden vuoden ajan.
Liikunta, kukat ja kirjat kiinnostavat Niinistöä. Hän on harrastaa rullaluistelua, ja luistin on päätynyt myös Niinistö 2012 -kampanjapinssiin.
Jalkapalloonkin riittää sen verran mielenkiintoa, että Niinistö on vuodesta 2009 ollut Palloliiton puheenjohtaja.
Niinistö, Haukio ja bostoninterrieri Lennu asuvat Espoossa.