Narkolepsia ja sikainfluenssarokote

Kansallinen narkolepsiatyöryhmä selvitti narkolepsian, sikainfluenssan ja sikainfluenssarokotteen välisiä mahdollisia yhteyksiä.

Loppuraportissaan 31.8.2011 työryhmä totesi, että Pandemrix-rokotus myötävaikutti Suomessa 4 - 19-vuotiailla havaittuun narkolepsian lisääntymiseen. Työryhmän mukaan näyttää todennäköisimmältä, että rokote on lisännyt narkolepsiaa yhteisvaikutuksessa altistavan perimän ja muun ympäristötekijän tai -tekijöiden kanssa.

Kansallisen narkolepsiatyöryhmän raportit

Narkolepsiatyöryhmän loppuraportti 31.8.2011 (pdf 364 kt)
Narkolepsiatyöryhmän väliraportti 31.1.2011 (pdf 1,19 Mt)
Diaesitys narkolepsiatyöryhmän väliraportista (pdf 520 kt)

THL jatkaa narkolepsian ja sikainfluenssarokotteen välisen yhteyden tutkimista

Vuoden 2011 diagnooseihin perustuvia tuloksia on odotettavissa kevään 2013 aikana.
Lisätietoja tutkimuksessa THL:n tiedotteessa 21.9.2012

THL viimeistelee kevään 2013 aikana myös kyselytutkimuksen, jossa selvitetään kuinka kattavasti aikuiset on rokotettu sikainfluenssaa vastaan. Jos on saanut kutsun kyselytutkimukseen ja haluaa vielä vastata, voi ottaa yhteyttä THL:n tutkimusnumeroon 029 524 6063.

Narkolepsia lisääntyi lapsilla ja nuorilla

Vuoden 2010 aikana suomalaisilla lapsilla ja nuorilla todettiin aiempia vuosia huomattavasti enemmän narkolepsiatapauksia. THL:n ylläpitämään valtakunnalliseen rokotusten haittarekisteriin oli 27.2.2013 mennessä ilmoitettu 152 Pandemrix-rokotuksen jälkeen ilmennyttä narkolepsiatapausta. Näistä 120:lla narkolepsiaan liittyi myös katapleksia. 32 potilaalla tauti ilmenee pelkästään narkolepsiana. Diagnostiset tutkimukset on saatu päätökseen valtaosalla ilmoitetuista haittatapauksista.

Epidemiaa ja pandemiarokotuksia edeltävinä vuosina lasten ja nuorten ikäryhmässä ilmaantui vuosittain noin yhdeksän uutta narkolepsiatapausta. Aikuisilla vastaavaa lisääntymistä ei toistaiseksi ole havaittu.

Narkolepsian ilmaantuvuus vuosina 2006 - 2011

Alla olevassa taulukossa on esitetty sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteriin kirjattujen narkolepsiadiagnoosien vuotuinen ja ikäryhmittäinen ilmaantuvuus vuonna 2005 käyttöön otetun ICD-10-koodin G47.4 kriteerien mukaisesti.

Taulukko. Narkolepsiaan sairastuneet ikä- ja kalenterivuosittain

Ikäryhmä*
2006   2007 2008 2009   2010 2011

0 - 4
   0    0
   0    0
   0    1
5 - 9
   0
   0
   0
   0
20 10
10 - 14
   2
   1
   4
   4
33 27
15 - 19
   3
   4
   9
   5
16
27
20 - 24
   3
   9
   4
14    2
19
25 - 29
   2
   8
   3
   7
   6
   7
30 - 34
   5
   5
   4
   7
   2
   6
35 - 39
   1
   3
   4
   5
   3
   3
40 - 44
   6
   3
   3
   3
   4
   5
45 - 49
   2
   4
   3
   3
   4
   2
50 - 54
   2
   4
   3
   3
   2
   4
55 - 59
   3
   5
   4
   2
   4
   3
60 - 64    3
   2
   6
   1
   5
   3
65 - 69    3
   2
   2
   3
   5
   3
70 - 74    0
   0
   1
   0
   2
   1
75 - 79
   1
   1
   1
   2
   1
   1
80 -    2
   0
   0
   2
   0
   0
Yhteensä
38
51 51 61 109 122

Ikäryhmä*	2006	2007	2008	2009	2010	2011
0 - 4	0	0	0	0	0	1
5 - 9	0	0	0	0	20	10
10 - 14	2	1	4	4	33	27
15 - 19	3	4	9	5	16	27
20 - 24	3	9	4	14	2	19
25 - 29	2	8	3	7	6	7
30 - 34	5	5	4	7	2	6
35 - 39	1	3	4	5	3	3
40 - 44	6	3	3	3	4	5
45 - 49	2	4	3	3	4	2
50 - 54	2	4	3	3	2	4
55 - 59	3	5	4	2	4	3
60 - 64	3	2	6	1	5	3
65 - 69	3	2	2	3	5	3
70 - 74	0	0	1	0	2	1
75 - 79	1	1	1	2	1	1
80 -	2	0	0	2	0	0
Yhteensä	38	51	51	61	109	122

* Ikä diagnoosipäivänä

Lähde: THL:n hoitoilmoitusrekisteri

Suomessa Pandemrix-rokotukset keskeytettiin elokuussa 2010 varotoimenpiteenä. EU:n lääkevirasto suositteli 21.7.2011, että Pandemrixia käytetään alle 20-vuotiailla vain, jos kausi-influenssarokotetta ei ole saatavilla, ja henkilö tarvitsee suojaa sikainfluenssavirusta vastaan esimerkiksi siksi, että hänellä on vaara saada influenssan vakava tautimuoto tai muita liitännäissairauksia.

Pandemrix-rokote ja sitä edeltänyt mallirokote olivat läpikäyneet EU:n lääkelainsäädännön edellyttämät tutkimukset ennen myyntiluvan myöntämistä. Tällä tai millään muullakaan rokotteella ei ole ollut tiedossa haittavaikutuksena narkolepsiaa.

Miten tutkimus jatkuu tästä eteenpäin?

Narkolepsian yhteyttä sikainfluenssaan ja sikainfluenssarokotteeseen tutkitaan selvittämällä taudin esiintymistä rokotetuilla ja rokottamattomilla. Tutkimuksessa selvitetään myös mahdollisia eroja sairastuneiden ja terveiden verrokkien elimistön puolustusjärjestelmissä ja siinä, miten he ovat reagoineet rokotteen eri ainesosille.

Taudin esiintymistä selvittävän epidemiologisen tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa käytiin läpi kaikki Suomessa vuosina 2009 - 2010 todetut narkolepsiadiagnoosit. Tämä selvitys valmistui elokuussa 2011. Tiedot koottiin sairaaloiden hoitoilmoitusrekistereistä sekä sairaanhoitopiirien ja uniklinikoiden toimittamista tiedoista kaikista 1.8.2005 jälkeen Suomessa todetuista narkolepsiatapauksista sekä tunnistettujen potilaiden sairauskertomuksista. Aineiston avulla verrattiin pandemiarokotetteen saaneiden ja rokottamattomien riskiä sairastua narkolepsiaan. Tutkimustulokset on julkaistu kansallisen narkolepsiatyöryhmän loppuraportissa ja tieteellisissä lehdissä.

Vuoden 2011 aikana narkolepsiadiagnoosin saaneiden lapsi- ja aikuispotilaiden kohdalla epidemiologinen tutkimus jatkuu. Näiden potilaiden tiedot saatiin kerättyä kesäkuussa 2012. Nyt on menossa sairaskertomuksiin pohjautuva asiantuntija-arviointi, jossa tapaukset luokitellaan kansainvälisten kriteerien mukaan.

Lisäksi on meneillään tutkimus, jossa selvitetään, kuinka kattavasti aikuiset on rokotettu sikainfluenssaa vastaan.

THL on mukana myös narkolepsian syntymekansimeja kartoittavassa tutkimuksessa.
Narkolepsian syntymekansimien selvittely jatkuu (Suomen Akatemian tiedote)

Tutkimus koostuu kolmesta osa-alueesta

Haasteena on muun muassa se, että narkolepsian syntymekanismeja tunnetaan vasta osittain ja että sairastuneiden tauti voi olla erilainen. Tutkimuslupa rekisteripohjaiseen tutkimukseen myönnettiin lokakuussa 2010. Tapaus-verrokkitutkimuksen lupa saatiin joulukuussa 2010.

Kansallinen narkolepsiatyöryhmä

Kansalliseen narkolepsiatyöryhmä työskenteli 10.9.2010 - 31.8.2011. Työryhmään kuuluivat Suomen johtavat narkolepsiatutkijat, THL:n asiantuntijoita ja STM:n edustaja.Työryhmä muodostui rokotusten, lastenneurologian, neurologian, virologian, immunologian, epidemiologian ja biostatistiikan asiantuntijoista. Ryhmä piti yhteyttä myös asian kansainvälisiin tutkijoihin ja seurasi muualla tehtyä narkolepsiatutkimusta.

Työryhmän jäsenet ja taustaorganisaatiot

Puheenjohtaja: Dos Terhi Kilpi, THL / Rokotusten ja immuunisuojan osasto
LT Päivi Olsen, OYS/ lastenneurologian yksikkö
Dos. Christer Hublin, TTL / Aivot ja työ tutkimuskeskus
Dos. Sari-Leena Himanen, PSHP / Kliinisen neurofysiologian yksikkö
FT Jukka Jokinen, THL/ Rokotetutkimusyksikkö
Tutkimusprofessori Ilkka Julkunen, THL/ Virusinfektioyksikkö
Dos. Turkka Kirjavainen, HUS/ Lastentaudit
LT Hanna Nohynek, THL/ Rokotusohjelmayksikkö
Dos. Markku Partinen, Helsingin uniklinikka
LT Outi Saarenpää-Heikkilä, TAYS/ lastenneurologian yksikkö
Lääkintöneuvos Merja Saarinen, STM (31.12.2010 asti)
Tutkimusprofessori Outi Vaarala, THL/ Immuunivasteyksikkö

Tutkimukseen osallistuminen

Tutkimuksessa tarvitaan yhteistyötä sairastuneiden lasten ja heidän vanhempiensa kanssa. Narkolepsiapotilaita hoitavat lääkärit ottavat yhteyttä perheisiin, pyytävät perheen suostumusta tutkimukseen ja kertovat sen toteuttamisesta. THL tiedottaa tutkimuksen etenemisestä verkkopalvelussaan.

Narkolepsia sairautena

Narkolepsian eli nukahtelusairauden pääoire on poikkeuksellisen voimakas nukahtelutaipumus. Toisilla mukana on katapleksia, joka tarkoittaa lihastonuksen menetystä voimakkaan tunnekuohun, esimerkiksi nauramisen yhteydessä. Taudin diagnoosi varmistetaan ensisijaisesti unitutkimuksella. Narkolepsian tarkkaa syytä ei tunneta, mutta tiedetään, että siihen vaikuttavat useat eri tekijät. Narkolepsiaa pidetään monen eri tekijän aiheuttamana ns. autoimmuunisairautena. Siihen liittyy sekä altistavia perinnöllisiä tekijöitä että toistaiseksi tunnistamattomia laukaisevia tekijöitä.