Ylioppilaskokeiden miniopas -sarjassa käydään läpi perusasiat ylioppilaskokeisiin osallistumisesta. Tämä on sarjan viimeinen osa. Lue myös Ylioppilaskokeiden miniopas: 1/4 Mitä tehdä kuukausi ennen ylioppilaskokeita?, Ylioppilaskokeiden miniopas: 2/4 Tartu ylioppilaskokeita edeltävän viikon muistilistaan ja Ylioppilaskokeiden miniopas: 3/4 Mitä koesalissa tapahtuu? Vältä yo-mokat Abitreenien ohjeilla.

Ylioppilaskokeiden pisterajat muodostuvat vasta kokeiden arvioinnin jälkeen. Ennen lopullisen arvosanan saamista koesuoritus käy läpi melkoisen limbon. Lue tästä, miten vastauksistasi tiivistyy ylioppilaskokeen arvosana!

YTL tekee kokeet

Ylioppilastutkintolautakunta eli YTL on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen. Sen tehtävänä on järjestää kirjoitukset kaksi kertaa vuodessa. YTL:n työhön kuuluvat ylioppilaskokeiden ja sähköisen koeympäristön kehittäminen, ylioppilaskokeiden laatiminen ja koesuoritusten tarkastaminen.

HVP - Hyviä vastauksia kahdessa erässä

Ylioppilastutkintolautakunta on muotoillut jo ennen yo-kokeita jokaiselle tehtävälle arvosteluperiaatteet, joiden mukaan aineenopettajat arvostelevat koesuoritukset. Nämä alustavat hyvän vastauksen piirteet eli HVP:t julkaistaan koepäivänä Abitreenien sivuilla. YTL:n erityisasiantuntija Matti Lattu muistuttaa, että hyvän vastauksen piirteet ovat ensisijaisesti ammattilaisen työkalu:

– Hyvän vastauksen piirteet on tehty enemmän opettajille ja sensoreille. Ei kannata masentua, jos niistä ei ymmärrä kaikkea.

Kun lopulliset pisterajat julkaistaan ja kokelaat saavat sensoreilta arvosanansa, myös lopulliset hyvän vastauksen piirteet julkaistaan. Usein alustaviin hyvän vastauksen piirteisiin tulee muutoksia, kun kokelaat ovat vastanneet tehtäviin eri tavalla, kuin kokeen laatijat olivat ajatelleet. Sensorit voivat arvostella tehtävän toisella tavalla kuin alun perin oli ajateltu, esimerkiksi hyväksymällä tai hylkäämällä jonkin näkökulman tai käsitteen.

Älä sekoita alustavia pisteitä arvosanaan

Aluksi aineenopettajat antavat hyvän vastauksen piirteiden avulla alustavat pisteet koesuorituksille. Niiden perusteella ei anneta arvosanoja, mutta ne antavat suuntaviivoja siitä, miten koe meni. Alustavat pisteet saat omalta lukioltasi.

Seuraavaksi sensorit arvostelevat kaikki koesuoritukset. Pisterajat päätetään sen jälkeen, kun sensorit ovat nähneet, millaisia pisteitä senkertaisesta kokeesta on saatu. YTL:n mukaan on tärkeää, että vastauksien arvostelu on yhdenmukainen.

– Yleensä tyypillisille virheille tehdään hyvän vastauksen piirteissä kuvattu yhdenmukainen arvostelulinjaus, YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkä summaa.

Lopulliset pisterajat julkaistaan YTL:n ja Abitreenien sivuilla pisterajapäivänä, noin puolitoista kuukautta ylioppilaskokeiden jälkeen. Omat arvosanat ja vastaukset tulevat näkyviin myös Opintopolkuun.

• Sensorien työpöydällä: Näin tapahtuu yo-kokeiden arviointi

LEMCBA vai I? Arvosanojen pisterajat tulevat YTL:stä

Ylioppilaskokeiden arvosanat parhaasta heikoimpaan ovat laudatur (L), eximia cum laude approbatur (E), magna cum laude approbatur (M), cum laude approbatur (C), lubenter approbatur (B), approbatur (A) ja improbatur (I), joka on hylätty.

Lopulliset pisteet voivat muuttua suuntaan tai toiseen verrattuna alustaviin pisteisiin. YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo esimerkin virheestä, joka johtaa isoihin pistevähennyksiin:

– Ohi otsikon kirjoittaminen on tyypillinen virhe.

Jos oma arvosana ei miellytä tai koesuoritus hylätään, kokeen voi uusia. Seuraavalle tutkintokerralle ilmoittautuminen on auki noin 3 viikkoa lopullisten arvosanojen julkaisun jälkeen.

Joskus kokeen arvostelussa on voinut tapahtua virhe. Jos huomaat, että koesuorituksesi on arvosteltu väärin, voit tehdä oikaisuvaatimuksen Ylioppilastutkintolautakunnalle. Oikaisuvaatimus maksaa jokaisen kokeen osalta 50 euroa (tilanne syksyllä 2023). Jos pisteesi muuttuvat oikaisuvaatimuksen jälkeen, rahat palautetaan sinulle takaisin.

• Valmistaudu ylioppilaskokeisiin sensorien vinkkien avulla: Abitreenien opiskeluvinkit

Jutun aineistona on käytetty Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin Tiina Tähkän ja erityisasiantuntija Matti Latun haastatteluja.

Juttua muokattu 4.10.2023 klo 11:22. Lisätty audioversio jutusta.