(Translated by https://www.hiragana.jp/)
Akihito – Wikipedia
Wikipedia

Akihito

Japanin 125. keisari

Akihito (jap. 明仁あきひと, s. 23. joulukuuta 1933) on Japanin entinen keisari, joka hallitsi vuosina 1989–2019.[1]

Akihito
明仁あきひと
Jōkō[1]
Akihito vuonna 2014
Japanin keisari
Valtakausi 7. tammikuuta 1989 –
30. huhtikuuta 2019
Kruunajaiset 12. marraskuuta 1990
Edeltäjä Hirohito
Seuraaja Naruhito
Syntynyt 23. joulukuuta 1933 (ikä 90)
Tokion keisarillinen palatsi
Puoliso Michiko
Lapset Naruhito
Fumihito
Sayako Kuroda
Suku Yamato
Isä Hirohito
Äiti Nagako
Uskonto šintolaisuus
Nimikirjoitus

Varhaiset vuodet ja opinnot

muokkaa

Akihito on keisari Hirohiton ja keisarinna Nagakon viides lapsi ja vanhin poika. Yhdysvaltain pommittaessa Tokiota toisessa maailmansodassa Akihito evakuoitiin pääkaupungista sisämaahan, Nikkōn kaupunkiin. Hänen ollessaan evakossa Japani antautui.[2]

Aluksi Akihito opiskeli aatelistolle varatussa Gakushūinin koulussa, mutta hänen opintoihinsa päätettiin tehdä täydennyksiä Japanin toisen maailmansodan jälkeisen perustuslain astuttua voimaan. Yhdysvaltain miehityksen aikana Akihito opiskeli englantia Elizabeth Gray Vining opettajanaan.[3]

Vuonna 1952 Akihito julistettiin virallisesti kruununprinssiksi.[3] Hänen ensimmäinen edustusmatkansa ulkomaille suuntautui Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, kuningatar Elisabet II:n kruunajaisiin.[2]

Noustessaan kruununprinssiksi Akihito aloitti myös opintonsa Gakushūin-yliopistossa pääaineenaan politiikan tutkimus ja taloustiede.[4]

Avioliitto ja lapset

muokkaa

Akihito meni naimisiin Shōda Michikon kanssa 10. huhtikuuta 1959.[5] Pari tapasi tenniskentällä, minkä vuoksi heidän suhteestaan alettiin puhua "tenniskenttäromanssina".[6] Akihito rikkoi yli 1500 vuotta vanhoja perinteitä, sillä Michiko ei ollut aateliston jäsen, vaan varakkaan liikemiehen tytär. Parille syntyi kolme lasta:[3]

Keisarina

muokkaa

Toisen maailmansodan jälkeen Hirohito oli joutunut myöntämään, ettei ole jumalaista alkuperää. Hän pyrki tuomaan keisari-instituutiota lähemmäksi tavallisia ihmisiä, mutta Japanin konservatiiviset piirit vastustivat tätä.[7]

Akihito nousi valtaan isänsä kuoltua 7. tammikuuta 1989 ja hänet vihittiin virallisesti keisariksi shintoseremonioin 12. marraskuuta 1990. Kruunajaisiin osallistui noin 2500 kutsuvierasta yhteensä 158 maasta. Kruunajaiset maksoivat 80 miljardia jeniä ja itse seremonia kesti vain puoli tuntia.[5] Valtaan noustessaan Akihito lupasi uudistaa keisari-instituutiota ja huolehtia siitä, että se sopisi moderniin Japaniin, ja että hän harkitsisi aina kaikessa japanilaisten onnellisuutta.[7]

Keisaripari on tehnyt lukuisia valtiovierailuja sekä kruununprinssiparina että hallitsijaparina. Lokakuussa 1992 Akihito vieraili Kiinassa, mikä oli Japanin keisarille ensimmäinen Kiinan-vierailu.[8]

Toukokuussa 2000 Akihito vieraili Suomessa.[9] Tämä ei ollut hänen ensimmäinen vierailunsa Suomeen, koska hän oli käynyt Suomessa jo vuonna 1985, jolloin hän oli tosin kruununprinssi.[10]

Vuoden 2011 maanjäristyksen ja tsunamin jälkimainingeissa Akihito vaimoineen kiersi katsomassa vahinkoja. Hänet kuvattiin myös kyykistyneenä katastrofista selvinneiden viereen. Tätä pidettiin merkittävänä eleenä keisarilta.[6]

Keisarilla on ollut jonkin verran ongelmia terveytensä kanssa: vuonna 2003 hän sai eturauhassyöpädiagnoosin ja vuonna 2012 hänelle tehtiin ohitusleikkaus.[6]

Vallasta luopuminen

muokkaa

Heinäkuussa 2016 levisi japanilaisissa tiedotusvälineissä huhu, jonka mukaan keisari Akihito luopuisi lähivuosina vallasta terveydellisiin syihinsä vedoten ensimmäisenä keisarina yli kahteensataan vuoteen.[11] Palatsi kuitenkin kiisti jyrkästi väitteet pian sanoen, ettei keisarilla ole aikomusta luopua vallasta.[12]

Kesäkuussa 2017 Japanin parlamentti kuitenkin hyväksyi lain, joka mahdollistaa Akihiton eroamisen. Iäkäs keisari oli kärsinyt terveysongelmista ja esittänyt toiveensa jättää tehtävänsä.[13] Joulukuussa 2017 Japanin hallitus ilmoitti, että Akihito luopuu kruunusta.[3]

Virallisesti keisari luopui vallasta 30. huhtikuuta 2019 ja valta siirtyi kruununprinssi Naruhitolle.[14] Kyseessä on ensimmäinen kerta 200 vuoteen, kun Japanin keisari luopuu vallasta.[15] Edellinen vallasta luopunut keisari oli Kōkaku, joka luopui vallasta vuonna 1817.

Akihiton valtakausi tunnettiin japaniksi nimellä heisei-kausi. Hänen seuraajansa Naruhiton valtakausi on nimeltään reiwa-kausi.[16]

Vallasta luopumisen jälkeen ja mielenkiinnonkohteet

muokkaa

Maaliskuussa 2020 Akihito ja Michiko muuttivat pois keisarillisesta palatsista. He ovat sittemmin asuneet Takanawan palatsissa.[17] Entisen keisarin ja tämän vaimon on kerrottu viettävän rauhallisia eläkepäiviä, joihin kuuluvat kävelyt aamuisin ja iltaisin sekä runsas lukeminen.[18]

Akihito on opiskellut iktyologiaa ja erikoistunut tokkokaloihin.[16] Näihin kuuluva Akihiton suku, jossa on kaksi lajia, on nimetty keisarin mukaan.[19] Akihito on myös kirjoittanut tieteellisiä artikkeleita iktyologian saralta muun muassa Gene-julkaisussa.[20] Lisäksi hän on Japanin iktyologisen seuran jäsen ja julkaisi 30 tieteellistä artikkelia seuran lehdessä vuosina 1963–1989. Hän julkaisi artikkeleita myös valtaan noustuaan.[21][22]

Kunnianosoituksia

muokkaa

Japanilaiset

muokkaa

Lähde:[23]

Ulkomaalaiset

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Emperor Akihito to Be Called Emperor Emeritus after Abdication nippon.com. 25 .2.2019. Arkistoitu 21.3.2019. Viitattu 30 .4.2019.
  2. ↑ a b Emperor Akihito - personal history (pdf) Embassy of Japan in India. 2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Akihito | Biography, Reign, & Facts Encyclopædia Britannica. 17.10.2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  4. ↑ Their Majesties the Emperor and Empress The Imperial Household Agency. 2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  5. ↑ a b Emperor Emeritus Akihito Fast Facts CNN. 7.12.2012. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  6. ↑ a b c Japan's Emperor Akihito: Ten things you may not know BBC News. 8.8.2016. Viitattu 8.11.2023. (englanti)
  7. ↑ a b The life and legacy of Japan's Akihito Deutsche Welle. 30.4.2019. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  8. ↑ Jameson, Sam: Japan's Emperor to Make a Historic Visit to China Los Angeles Times. 11.8.1992. Viitattu 8.11.2023. (englanti)
  9. ↑ Japanin keisari vierailee Suomessa Tasavallan presidentin kanslia. Viitattu 3.5.2013.
  10. ↑ VIERAAT | Japanin keisaripari Suomeen Helsingin Sanomat. 4.3.2000. Viitattu 8.11.2023.
  11. ↑ Laitinen, Vesa: Tätä ei ole tapahtunut 200 vuoteen: Japanin keisari menee vaihtoon Aamulehti. 13.7.2016. Arkistoitu 13.7.2016. Viitattu 13.7.2016.
  12. ↑ Kähkönen, Virve: Japanin keisarinpalatsi kiistää keisarin eroaikeet – Euroopassa kourallinen hallitsijoita on luopunut vallasta viime vuosina hs.fi. 14.7.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 14.7.2016.
  13. ↑ Kokkonen, Yrjö: Japanin parlamentin ylähuone hyväksyi keisarin eron yle.fi. 9.6.2017. Yle Uutiset. Viitattu 11.6.2017.
  14. ↑ Enjoji, Kaori: Japan Emperor Akihito to abdicate on April 30, 2019 edition.cnn.com. 1.12.2017. CNN. Viitattu 1.12.2017. (englanniksi)
  15. ↑ Japanin keisari luopuu vallastaan ensimmäistä kertaa yli 200 vuoteen yle.fi. Yle Uutiset. Viitattu 30.4.2019.
  16. ↑ a b Poikkeuksellista Japanissa: Keisari jättää paikkansa – pääsee nyt keskittymään kalojen tutkimiseen MTV Uutiset. 29.4.2019. Viitattu 8.11.2023.
  17. ↑ Japan's former emperor and empress move out of palace after 26 years The Japan Times. 19.3.2020. Arkistoitu 6.4.2024. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  18. ↑ Japan’s Emperor Emeritus Akihito turns 89 in his ‘peaceful’ retirement La Prensa Latina Media. 22.12.2022. Arkistoitu 4.10.2023. Viitattu 8.11.2023. (englanti)
  19. ↑ Fish Identification fishbase.mnhn.fr. 2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  20. ↑ Akihito: Author PubMed. 2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  21. ↑ Their Majesties Emperor Akihito and Empress Michiko of Japan: His Majesty's research Ministry of Foreign Affairs of Japan. 2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  22. ↑ Some of the Publications by His Majesty Emperor Akihito (pdf) Embassy of Japan in India. 2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  23. ↑ 令れい和わ元年がんねん5月がつ1日にち（水みず）午前ごぜん 内閣ないかく官房かんぼう. 1.5.2019. Arkistoitu 2019. Viitattu 8.11.2023. (japani)
  24. ↑ Anfragebeantwortung (pdf) (s. 1298) parlament.gv.at. 2012. Viitattu 8.11.2023. (saksa)
  25. ↑ Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen ulkomaalaiset saajat Ritarikunnat. 9.10.2020. Viitattu 8.11.2023.
  26. ↑ Modtagere af danske dekorationer Kongehuset. 2023. Viitattu 8.11.2023. (tanska)
  27. ↑ Tildelinger av ordener og medaljer Det norske kongehuset. 2023. Viitattu 8.11.2023. (norja)
  28. ↑ Teenetemärkide kavalerid Vabariigi Presidendi Kantselei. 2023. Viitattu 8.11.2023. (eesti)
  29. ↑ a b ENTIDADES ESTRANGEIRAS AGRACIADAS COM ORDENS PORTUGUESAS Página Oficial das Ordens Honoríficas Portuguesas. 2023. Viitattu 8.11.2023. (portugali)
  30. ↑ Real Decreto 234/1985, de 26 de febrero, por el que se concede el Collar de la insigne Orden del Toisón de Oro a Su Alteza Imperial Akihito, Príncipe heredero del Japón Boletín Oficial del Estado. 1985. Viitattu 8.11.2023. (espanja)
  31. ↑ SPEECH BY PRESIDENT NELSON MANDELA AT THE COURT DINNER HOSTED BY HIS MAJESTY EMPEROR AKIHITO AND HER MAJESTY EMPRESS MICHIKO Tokyo, 4 July 1995 South African History Online. 4.7.1995. Arkistoitu 2019. (englanniksi)
  32. ↑ ¿Qué es la Orden Mexicana del Águila Azteca? San Luis El Universal. Viitattu 8.11.2023. (espanja)
  33. ↑ Apdovanotų asmenų duomenų bazė Lietuvos Respublikos Prezidento kanceliarija. 2023. Viitattu 8.11.2023. (lituanien)

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Akihito&oldid=22637688”