Kairo
Kairo (arab. القاهرة, al-Qāhira eli ’voittoisa’) on Egyptin pääkaupunki. Se sijaitsee Niilin itärannalla Pohjois-Egyptissä. Kaupungin väkiluku on lähes kahdeksan miljoonaa ja sitä ympäröivällä metropolialueella elää arviolta 16–20 miljoonaa ihmistä. Puhuttaessa Kairosta viitataan usein suur-Kairoon, joka käsittää myös esimerkiksi länsirannalla sijaitsevan Gizan. Kairo on Lähi-idän suurin ja Afrikan toiseksi suurin kaupunki Lagosin jälkeen. Se on myös arabimaiden kulttuurinen, taloudellinen ja poliittinen keskus.[2] Asukkaat käyttävät Kairosta yleensä nimitystä Misr, joka tarkoittaa ’Egyptiä’.[1] Kairo on Unescon maailmanperintökohde.
| Kairo (القـــاهــرة al-Qāhira) |
|
|---|---|
 |
|
 lippu |
|
  Kairo |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Egypti |
| Kuvernoraatti | Kairon kuvernoraatti |
| Perustettu | 969 [1] |
| Hallinto | |
| – Kuvernööri | Dr. Abdul Azim Wazir |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 214 km² |
| – Metropolialue | 6 100 km² |
| Korkeus | 23 [1] m |
| Väkiluku (2006) | 7 947 121 |
| – Väestötiheys | 37 136 as./km² |
| – Metropolialue | 17 285 000 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Maantiede ja ilmasto
muokkaa
Kairo sijaitsee Niilin laakso- ja suistoalueen rajalla ja levittäytyy joen itärannalle ja saarille. Kaupungin länsipuolella Niilin vastarannalla sijaitsee Gizan kaupunki. Kaupungin itäpuolella kohoavat Muqattamvuoret, jotka suojasivat aikaisemmin kaupunkia hyökkääjiltä mutta estävät nykyään sitä laajenemasta itään.[3] Kairosta on matkaa etelään Sudanin vastaiselle rajalle 850 km ja pohjoiseen Välimeren rannikolle 200 km.
Kaupungin kohdalla on Niilissä kaksi saarta, Gezira ja Ar Rawda.[3] Geziran saari on 1,5 kilometriä leveä ja kolme kilometriä pitkä ja siellä on Zamalekin hienostoalue, jossa sijaitsee useita edustustoja (myös Suomen suurlähetystö), residenssejä, hotelleja, ravintoloita sekä pankkeja. Toinen ulkomaalaisten ja varakkaiden egyptiläisten asuttama alue on Etelä-Kairossa sijaitseva Maadi, joka on enemmän lapsiperheiden suosiossa.
Kairon ilmasto on lämmin ja kuiva ja se sijaitsee subtrooppisella vyöhykkeellä, kuten koko Egypti. Kaupungissa sataa vettä vain 6–10 päivänä vuodessa ja silloinkin kuuroittain, noin viisi minuuttia kerrallaan. Kesä–lokakuussa lämpötila on yli 30 °C päivällä ja 15–20 °C yöllä ja joulu–maaliskuussa keskimäärin 20 °C päivällä ja alle 10 °C yöllä. Maalis–toukokuussa Egyptissä on hiekkamyrskyjä, jotka lennättävät Saharan hiekkaa myös Kairoon.[4]
Kairo on maailman saastuneimpia suurkaupunkeja: kaupungin ilmansaasteiden pitoisuudet ylittävät suositellut raja-arvot kymmen–satakertaisesti.[5]
|
Kairon ilmastotilastoa
Lähde: [6]
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Historia
muokkaa
(Jean-Léon Gérôme 1865)
(Antonio Beato 1870–1890)
Kairon alueella oli asutusta jo 6 000 vuotta sitten. Nykyinen kaupunki perustettiin kuitenkin vasta vuonna 969, kun seutu joutui šiialaisten fatimidien haltuun. Heidän valtakaudellaan Kairoon rakennettiin Al Ahzarin moskeija islamin keskukseksi. Vuonna 1171 Egyptin sulttaaniksi nousi Saladin, joka muutti Al Ahzarin moskeijan sunnalaiseksi ja rakensi Muqattamin kukkulalle Saladinin linnoituksen. Hänen perustamansa hallitsijasuku aijubidit hallitsi Kairoa seuraavat sata vuotta ja laajensi kaupunkia, kunnes mamelukit syrjäyttivät heidät 1250.[1][7][3]
Mamelukkien valtakaudella 1200–1500-luvulla Kairosta kehittyi idän ja lännen välisen kaupan merkittävä solmukohta ja yksi silloisen maailman rikkaimmista kaupungeista. Kaupungissa eli lopulta noin 600 000 ihmistä. Mamelukit rakensivat kaupunkiin kauniita moskeijoita ja siitä tuli islamilaisen kulttuurin tärkeä keskus.[7][3]
Vuonna 1517 Egypti joutui Konstantinopolista käsin hallinneiden osmanien haltuun kolmeksisadaksi vuodeksi, joiden aikana maa köyhtyi ja Kairo rappeutui. Lopulta Napoléon Bonaparte valloitti kaupungin 1798 Ranskalle. Ranskalaisten miehitys päättyi kuitenkin jo 1801, kun osmanit ja britit kukistivat heidät.[7][3]
Ranskalaisten jälkeen Egyptin käskynhaltijaksi nousi makedonialainen Muhammad Ali, joka surmasi 470 mamelukkijohtajaa sitadelissa 1811 ja vakiinnutti siten asemansa Egyptin johtajana.[7] 1800-luvulla Kairo kohentui jälleen ja sen väkiluku alkoi kasvaa nopeasti, kun Suezin kanava rakennettiin. Siitä tuli johtava Euroopan, Aasian ja Afrikan välisen kaupan keskus.[1][3]
Britit alkoivat ohjata Egyptin taloutta 1800-luvun puolessavälissä ja maa joutui käytännössä heidän valtaansa, vaikka se säilyi nimellisesti Turkin provinssina. Britit rakensivat Kairoon uuden eurooppalaistyylisen keskuksen.[3] Tyytymättömyys Englannin ylivaltaa kohden kasvoi ensimmäisen maailmansodan aikana ja britit joutuivat tunnustamaan Egyptin itsenäisyyden vuonna 1922. Egypti pysyi kuitenkin brittien ohjauksessa Gamal Abdel Nasserin valtaannousuun saakka vuonna 1954.[7] Toisen maailmansodan aikana pidettiin Kairon toinen konferenssi ("SEXTANT"), jossa käsiteltiin Turkin mahdollista osallistumista sotaan liittoutuneiden puolella.
Vuonna 1964 Kairossa pidettiin Arabiliiton kokous, jonka myötä sovittiin rahoituksesta Palestiinan vapautusjärjestön perustamiseksi. Nasserin jälkeen Egyptin johtajaksi nousi vuonna 1970 Anwar Sadat, jonka ääri-islamistit salamurhasivat lokakuussa 1981. Sadatin seuraaja Hosni Mubarak oli Egyptin presidentti 11. helmikuuta 2011 asti. Hänen hallituskaudellaan Arabiliiton päämaja siirtyi takaisin Kairoon vuonna 1989.[7]
Väestö
muokkaa
Viime vuosikymmeninä Kairon väkiluku on kasvanut nopeasti, eikä kaupungin asuntotuotanto vastaa tarvetta. Kaupungissa syntyy joka vuosi yli 350 000 lasta, ja lähes 50 % väestöstä on alle 20-vuotiaita.[1] Kairon ahtauteen, saasteisiin ja väestönkasvuun vedoten Egyptin hallitus ilmoitti maaliskuussa 2015 aikeestaan rakentaa Egyptille uuden pääkaupungin.[8]
Kairon (kuten koko Egyptin) väestöstä arviolta 10 % on kristittyjä kopteja, loput ovat muslimeja.
Talous
muokkaaKairon merkittävimmät elinkeinot ovat julkiset palvelut, turismi, elintarvike- ja juomateollisuus, tekstiili-, nahka- ja vaateteollisuus, kemianteollisuus, tupakkateollisuus, muoviteollisuus, rakennusteollisuus, kiinteistökauppa sekä pankki- ja vakuutuslaitos.[1]
Liikenne
muokkaa
Kairossa on tällä hetkellä kolme metrolinjaa ja neljäs linja on rakenteilla. Metrot ovat nopeita, kulkevat säännöllisesti ja yksi käynti laiturialueella (rajaton määrä vaihtoja) maksaa yhden Egyptin punnan. Metro on yleensä erittäin täynnä ja naisille on varattu pari omaa vaunua.
Kairon liikenne on kaoottista ja ihmisiä kuolee onnettomuuksissa usein. Liikennelakia uudistettiin syksyllä 2008, mutta sillä oli hyvin vähän vaikutusta liikenteeseen, joten Kairon kaduilla liikkuessa on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta.
Kairon kansainvälinen lentoasema sijaitsee noin 15 kilometriä keskustasta koilliseen.
Nähtävyydet
muokkaa
Kairon tunnetuimpia turistikohteita ovat islamilainen kaupunginosa, koptilainen kaupunginosa, Egyptiläinen museo, Citadelin linnake ja Khan el-Khalilin basaarialue. Egyptiläisessä museossa on yhdentoista egyptiläisen kuningattaren ja kuninkaan muumiot sekä laaja kokoelma faarao Tutankhamonin hauta-aarteita.
Zamalekin saaren eteläosassa, Gezirassa, on kansallinen kulttuurikeskus, johon kuuluu myös vuonna 1988 valmistunut Kairon oopperatalo. Aikaisempi Khedivial-oopperatalo tuhoutui tulipalossa vuonna 1971.
Naapurikaupungissa Gizassa sijaitsevat Gizan pyramidit. Muinaisen Egyptin vanhan valtakunnan pääkaupunki Memfis sijaitsi myös lähellä nykyistä Kairoa.
Ystävyyskaupungit
muokkaaKairolla on useita ystävyyskaupunkeja, muun muassa:
Lähteet
muokkaa- Maatiedosto Egypti Suomen suurlähetystö, Kairo. Arkistoitu 16.11.2011. Viitattu 11.6.2009.
- Numminen, Maija (toimituspäällikkö): Spectrum Tietokeskus. (4. osa) Porvoo: WSOY, 1977. ISBN 951-0-07243-5
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Cairo, Egypt National Geographic. National Geographic Society. Arkistoitu 7.9.2009. Viitattu 9.6.2009. (englanniksi)
- ↑ Suomen suurlähetystö, Kairo – Ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Alueellinen yhteistyö.
- ↑ a b c d e f g Spectrum Tietokeskus, s. 583–584.
- ↑ Suomen suurlähetystö, Kairo – Hyvä tietää, Ilmasto.
- ↑ Hassanein, Salah: Air Pollution in Cairo – The Cost Arab World Books. Viitattu 13.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Weather Information for Cairo World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 9.6.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Suomen suurlähetystö, Kairo – Historia.
- ↑ Egypt plans new capital adjacent to Cairo Al Jazeera. 14.3.2015. Viitattu 13.3.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Matkaopas aiheesta Cairo Wikivoyagessa (englanniksi)- Landström, Rita: Kairo, kaupunki Niilin varrella Ylen Elävä arkisto. 15.2.2007. Viitattu 13.3.2020.