Pentaani eli n-pentaani (C5H12) on suoraketjuinen alkaani sekä normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön neste. Pentaanin rakennekaava on CH3(CH2)3CH3, moolimassa 72,2 g/mol, sulamispiste −129 °C, tiheys 0,63 g/cm3, kiehumispiste 36 °C, itsesyttymislämpötila 460 °C ja CAS-numero 109-66-0. Pentaani liukenee erittäin hyvin orgaanisiin liuottimiin, kuten etanoliin, etyylieetteriin, asetoniin, bentseeniin ja kloroformiin. Yhdiste reagoi voimakkaiden hapettimien, kuten perkloraattien ja nitraattien, kanssa.
Pentaania erotetaan maaöljystä tai -kaasusta tislaamalla.[3] Se ja sen isomeeri isopentaani voidaan erottaa toisistaan erotuskolonnien tai molekyyliseulojen avulla. Pentaania käytetään teollisuusliuottimena, mutta tärkein käyttökohde on happokatalysoitu isomeroituminen isopentaaniksi.[4][5] Sitä voidaan käyttää myös laboratoriokemikaalina sekä polymeeriteollisuudessa esimerkiksi polystyreenin ja polyuretaanin vaahdotuksessa.
Pentaanin isomeerisiä muotoja ovat isopentaani (2-metyylibutaani) ja neopentaani (2,2-dimetyylipropaani).
- ↑ Pentane:Water solubility European Chemicals Agency. Viitattu 7.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Pentaani Käyttöturvallisuustiedote. 3.10.2017. Sigma-Aldrich (Merck). Viitattu 9.3.2018. (suomeksi)
- ↑ Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 20. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- ↑ David E. Mears & Alan D. Eastman: Hydrocarbons, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2005. Viitattu 6.8.2013
- ↑ Karl Griesbaum, Arno Behr, Dieter Biedenkapp, Heinz-Werner Voges, Dorothea Garbe, Christian Paetz, Gerd Collin, Dieter Mayer & Hartmut Höke: Hydrocarbons, Ullmann’s Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 6.8.2013