XMM-Newton
XMM-Newton on ESAn röntgensatelliitti, eli se on röntgenalueen avaruusteleskooppi. Lyhenne XMM (X-ray Multi-Mirrors) oli ennen laukaisua käytössä niin pitkään, että sekin on tälle avaruuslennolle vakiintunut nimi.
| XMM-Newton | |
|---|---|
 Taiteilijan näkemys XMM-Newtonista. |
|
| COSPAR ID | 1999-066A |
| SATCAT № | 25989 |
| Laukaisu |
10. joulukuuta 1999[1] Guayanan avaruuskeskus, Ranskan Guayana[1] |
| Laukaisualus | Ariane 5[1] |
| Massa | 2 400 kilogrammaa[1] |
| Teho | 1 000 W[1] |
| Kiertorata | |
| Isoakselin puolikas | 66 929 kilometriä[2] |
| Inklinaatio | 70,8 °[2] |
| Kiertoaika | 2 872,0 minuuttia[2] |
| Apoapsis | 112 568,1 kilometriä[2] |
| Periapsis | 8 549,4 kilometriä[2] |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivusto | |
Satelliitti laukaistiin 10. joulukuuta 1999 Ariane 5 -kantoraketilla (lento numero 504 eli neljäs Ariane 5-laukaisu) ESAn tukikohdasta Etelä-Amerikasta Guyanan avaruuskeskuksesta.[1]
Satelliitti
muokkaaSatelliittin rata on soikea: perigeumi on 8 549,4 kilometriä ja apogeumi 112 568,1 kilometriä.[2] Satelliitti kiertää Maan kahdessa vuorokaudessa, josta satelliitti joutuu viettämään kahdeksan tuntia van Allenin vyöhykkeen sisällä. Satelliitti menee tarvittaessa suojatilaan säteilyvyöhykkeiden sisällä. Röntgenmittaukset tehdään radan apogeumissa, ja data lähetetään Maahan perigeumissa.lähde?
Satelliitin massa oli laukaisuhetkellä 3 760 kg, josta 530 kg oli radankorjaukseen ja asennonsäätöön käytettävää ajoainetta. Satelliitin korkeus on 10 metriä. Tästä röntgenteleskooppi on 7,5 metriä pitkä. Rungon suurin läpimitta 4 x 4 metriä. Aurinkopaneelien kärkiväli on 16 metriä. Ne tuottavat 1 600 wattia sähköä tehtävän lopussa, jolloin aurinkokennojen tehokuus on laskenut. Satelliitti on kolmiakselistabiloitu.
Tieteellinen tavoite
muokkaaRöntgensäteitä ei voida fokusoida linssien tai peilipinnan avulla, koska säteet läpäisevät peilimateriaalin. Kun röntgensäde törmää metallipintaan hyvin loivassa kulmassa (muutama aste), se kimpoaa pinnasta. Säteet voidaan fokusoida, ja täten detektorille saadaan riittävä määrä röntgensäteilyä mittausta varten. Kokoavan peilipinnan alan tulee olla hyvin suuri. XMM:n kukin peili koostuu 58 sisäkkäisestä hyvin loivasti kaareutuvasta putkimaisesta peilistä. Satelliitilla tutkitaan syvän taivaan röntgenlähteitä. XMM-satelliitissa on 30 cm näkyvän valon kaukoputki, jolla kuvataan samoja kohteita kuin röntgenteleskoopeilla.
XMM:n teleskoopit suunniteltiin ja rakennettiin saksalaisten Carl Zeissin ja Kayser-Threden sekä italialaisen Media Larion yhteistyönä. Niiden maanpäälliset testit suoritti Max Planck -instituutti.[3] Teleskoopin kantava runko valmistettiin Suomessa Patrian tehtaalla Kuorevedellä. Se on suurin siviilisatelliitin hiilikuiturakenne.[4]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f XMM-Newton – NSSDCA/COSPAR ID: 1999-066A NSSDCA Master Catalog. Viitattu 29.1.2019.
- ↑ a b c d e f XMM N2YO.com. Viitattu 29.1.2019.
- ↑ Technical Details - Mirrors - Cosmos European Space Agency (ESA). Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- ↑ XMM-Newton keräsi laajimman röntgenlähteiden luettelon European Space Agency (ESA). Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
Aiheesta muualla
muokkaa
- XMM-Newton (X-ray Multi-Mirror Mission-Newton) Observatory eoPortal. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- XMM-Newton SOC Home Page - Cosmos European Space Agency (ESA). Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- The X-ray Multi-Mirror Mission (XMM-Newton) NASA’s HEASARC: Observatories. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- Fact sheet European Space Agency (ESA). Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
- Chandra X-ray Observatory & Xmm Newton Telescope University of Manitoba. Arkistoitu 1.2.2018. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).