Ero sivun ”Yhteiskunta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Camille Pissarro - Boulevard Montmartre - Eremitage.jpg|pienois|[[Pariisi]] uudenaikaisena suurkaupunkina. [[Camille Pissarro]], ''Boulevard Montmartre'', 1897.]]
[[Tiedosto:Camille Pissarro - Boulevard Montmartre - Eremitage.jpg|pienois|[[Pariisi]] uudenaikaisena suurkaupunkina. [[Camille Pissarro]], ''Boulevard Montmartre'', 1897.]]
'''Yhteiskunta''' on laaja ihmisyhteisö järjestyneenä kokonaisuutena.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|yhteiskunta}} Viitattu 6.11.2021.</ref> Se koostuu [[Ihminen|ihmisistä]] ja heidän [[yhteisö]]istään, jotka asuvat ja ovat vuorovaikutuksessa tietyllä maantieteellisellä alueella, esimerkiksi [[Etninen ryhmä|kansana]] ja [[valtio]]na. Myös erilaiset [[instituutio]]t, [[Politiikka|poliittiset]] käytännöt tai [[valta]]rakenteet, [[infrastruktuuri]] ja [[kulttuuri]] ovat osa yhteiskuntaa. Yhteiskuntaan kuuluvat myös ihmisyksilöt, [[perhe]]et ja [[Sukulaisuus|suvut]].
'''Yhteiskunta''' on laaja [[Yhteisö|ihmisyhteisö]] järjestyneenä kokonaisuutena.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|yhteiskunta}} Viitattu 6.11.2021.</ref> Se koostuu [[Ihminen|ihmisistä]] ja heidän [[yhteisö]]istään, jotka asuvat ja ovat vuorovaikutuksessa tietyllä maantieteellisellä alueella, esimerkiksi [[Etninen ryhmä|kansana]] ja [[valtio]]na. Myös erilaiset [[instituutio]]t, [[Politiikka|poliittiset]] käytännöt tai [[valta]]rakenteet, [[infrastruktuuri]] ja [[kulttuuri]] ovat osa yhteiskuntaa. Yhteiskuntaan kuuluvat myös ihmisyksilöt, [[perhe]]et ja [[Sukulaisuus|suvut]].


Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien (nykyisten ja siihen mennessä institutionalisoituneiden) vuorovaikutussuhteiden verkostoista. Yhteiskunta jaetaan muun muassa [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|hegeliläisessä]] ja [[Liberalismi|liberalistisessa]] perinteessä [[valtio]]on ja [[kansalaisyhteiskunta]]an. Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen eli [[Julkinen sektori|julkiseen sektoriin]], (yksityiseen) [[Talous|taloudelliseen]] toimintaan eli [[Yksityinen sektori|yksityiseen sektoriin]] ja vapaaehtoistyöhön ([[kolmas sektori]]). Vielä uudempi laajennus tähän jaotteluun on [[neljäs sektori]], jolla tarkoitetaan perhettä, sukua ja ystäväpiiriä.
Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien (nykyisten ja siihen mennessä institutionalisoituneiden) vuorovaikutussuhteiden verkostoista. Yhteiskunta jaetaan muun muassa [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|hegeliläisessä]] ja [[Liberalismi|liberalistisessa]] perinteessä [[valtio]]on ja [[kansalaisyhteiskunta]]an. Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen eli [[Julkinen sektori|julkiseen sektoriin]], (yksityiseen) [[Talous|taloudelliseen]] toimintaan eli [[Yksityinen sektori|yksityiseen sektoriin]] ja vapaaehtoistyöhön ([[kolmas sektori]]). Vielä uudempi laajennus tähän jaotteluun on [[neljäs sektori]], jolla tarkoitetaan perhettä, sukua ja ystäväpiiriä.
Rivi 16: Rivi 16:


== Katso myös ==
== Katso myös ==
* [[Yhteiskuntatiede]]
** [[Aluetiede]]
** [[Sosiologia]]
** [[Taloustiede]]
* [[Vallankumous]]
* [[Vallankumous]]
* [[Yhteiskunnallinen romahdus]]
* [[Yhteiskunnallinen romahdus]]
Rivi 33: Rivi 37:
*{{Kirjaviite | Tekijä = Levy, Mika ym. | Nimeke = eYhteiskuntaoppi 1: Suomalainen yhteiskunta (YH1) | Vuosi = 2016 | Luku = Yhteiskunta - normien ja roolien kokonaisuus | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = e-Oppi | Tunniste = | Isbn = | www = https://peda.net/ylivieska/ylivieskan-lukio/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/arto/yh1/e1syy/yhteiskuntaoppi/ikk/1-yhteiskunta | www-teksti = Peda-net | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.6.2018 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Levy, Mika ym. | Nimeke = eYhteiskuntaoppi 1: Suomalainen yhteiskunta (YH1) | Vuosi = 2016 | Luku = Yhteiskunta - normien ja roolien kokonaisuus | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = e-Oppi | Tunniste = | Isbn = | www = https://peda.net/ylivieska/ylivieskan-lukio/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/arto/yh1/e1syy/yhteiskuntaoppi/ikk/1-yhteiskunta | www-teksti = Peda-net | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.6.2018 | Kieli = }}
* [http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi4/1._yhteiskunta/02_yhteiso?C:D=1818650&m:selres=1818650 Yhteisö]. Internetix.
* [http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi4/1._yhteiskunta/02_yhteiso?C:D=1818650&m:selres=1818650 Yhteisö]. Internetix.

{{Tynkä/Yhteiskunta}}


[[Luokka:Yhteiskunta|*]]
[[Luokka:Yhteiskunta|*]]

Versio 2. kesäkuuta 2024 kello 04.20

Pariisi uudenaikaisena suurkaupunkina. Camille Pissarro, Boulevard Montmartre, 1897.

Yhteiskunta on laaja ihmisyhteisö järjestyneenä kokonaisuutena.[1] Se koostuu ihmisistä ja heidän yhteisöistään, jotka asuvat ja ovat vuorovaikutuksessa tietyllä maantieteellisellä alueella, esimerkiksi kansana ja valtiona. Myös erilaiset instituutiot, poliittiset käytännöt tai valtarakenteet, infrastruktuuri ja kulttuuri ovat osa yhteiskuntaa. Yhteiskuntaan kuuluvat myös ihmisyksilöt, perheet ja suvut.

Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien (nykyisten ja siihen mennessä institutionalisoituneiden) vuorovaikutussuhteiden verkostoista. Yhteiskunta jaetaan muun muassa hegeliläisessä ja liberalistisessa perinteessä valtioon ja kansalaisyhteiskuntaan. Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen eli julkiseen sektoriin, (yksityiseen) taloudelliseen toimintaan eli yksityiseen sektoriin ja vapaaehtoistyöhön (kolmas sektori). Vielä uudempi laajennus tähän jaotteluun on neljäs sektori, jolla tarkoitetaan perhettä, sukua ja ystäväpiiriä.

Yhteiskuntien tyyppejä

Eero Järnefelt, Raatajat rahanalaiset, 1893.

Sosiologiassa yhteiskunnan kehitystaso määritellään sen käyttämän teknologian avulla. Alhaisen teknologian yhteiskunnat ovat ympäristön vaihteluiden kuten viljasadon onnistumisen armoilla, kun taas kehittyneemmät yhteiskunnat voivat hallita ympäristöään enemmän. Pääjako on esiteollisiin, teollisiin ja jälkiteollisiin yhteiskuntiin, ja näistä voidaan erottaa alajakoja.[2]

Katso myös

Lähteet

  • Kangas, Risto: Yhteiskunta. Tutkielmia yhteiskunnasta, yhteiskunnan käsitteestä ja sosiologiasta. 2. korjattu painos. Helsinki: Tutkijaliitto, 2006. ISBN 952-5169-41-3.

Viitteet

  1. yhteiskunta. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024. Viitattu 6.11.2021.
  2. Chapter 4. Society and Social Interaction Introduction to Sociology. Viitattu 7.11.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

  • Sitaatteja aiheesta Yhteiskunta Wikisitaateissa
  • Levy, Mika ym.: ”Yhteiskunta - normien ja roolien kokonaisuus”, eYhteiskuntaoppi 1: Suomalainen yhteiskunta (YH1). e-Oppi, 2016. Peda-net (viitattu 18.6.2018).
  • Yhteisö. Internetix.