Ero sivun ”Moreeni” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta sotkemisena (tehneet 217.119.35.245 ja Jakajajakaja) ja palautettiin versio 21233068, jonka on tehnyt Abc10
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
 
(4 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee maalajia. Kustantamosta kertoo [[Moreeni (kirjankustantamo)]] ja Lauri Viidan romaanista [[Moreeni (kirja)]].}}Elias Kiiskisen rooli moreeniin liittyen moreeni päällikkö[[Tiedosto:MorainesLakeLouise.JPG|thumb|Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa.]]
{{Tämä artikkeli|käsittelee maalajia. Kustantamosta kertoo [[Moreeni (kirjankustantamo)]] ja Lauri Viidan romaanista [[Moreeni (kirja)]].}}
[[Tiedosto:MorainesLakeLouise.JPG|thumb|Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa.]]
[[Tiedosto:Till after avalanche in Norway (2).jpg|thumb|Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa.]]
[[Tiedosto:Till after avalanche in Norway (2).jpg|thumb|Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa.]]
[[Tiedosto:Geschiebelehm hg.jpg|pienoiskuva|Esiin kaivettua moreenikerrostumaa Saksassa.]]
[[Tiedosto:Geschiebelehm hg.jpg|pienoiskuva|Esiin kaivettua moreenikerrostumaa Saksassa.]]
'''Moreeni''' <ref name=ttp_moreeni/> on sekalajitteinen [[maalaji]], joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja [[savi|savesta]] kallionlohkareisiin. Sitä syntyy nykyisten ja muinaisten [[jäätikkö|jäätiköiden]] tai [[mannerjäätikkö|mannerjäätiköiden]] irrottamasta ja kuljettamasta [[kallioperä|kallion]] [[kivi]]aineksesta sekä jäätikön mukaansa sieppaamista kallioita peittäneistä vanhoista [[maaperä]]n kerrostumista ja kallioperän [[rapautuminen|rapautumistuotteista]]. Se on yleinen maalaji esimerkiksi [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]], jonne sitä muodostui runsaasti [[Veiksel-jääkausi|viime jääkauden]] aikana. Suomessa se on yleisin maalaji, joka peittää kiinteää [[kallioperä]]ä vaihtelevan paksuisena kerroksena. Suomen maapinta-alasta 53% on moreeni ainesta.
'''Moreeni''' <ref name=ttp_moreeni/> on sekalajitteinen [[maalaji]], joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja [[savi|savesta]] kallionlohkareisiin. Sitä syntyy nykyisten ja muinaisten [[jäätikkö|jäätiköiden]] tai [[mannerjäätikkö|mannerjäätiköiden]] irrottamasta ja kuljettamasta [[kallioperä|kallion]] [[kivi]]aineksesta sekä jäätikön mukaansa sieppaamista kallioita peittäneistä vanhoista [[maaperä]]n kerrostumista ja kallioperän [[rapautuminen|rapautumistuotteista]]. Se on yleinen maalaji esimerkiksi [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]], jonne sitä muodostui runsaasti [[Veiksel-jääkausi|viime jääkauden]] aikana. Suomessa se on yleisin maalaji, ja se peittää kiinteää [[kallioperä]]ä vaihtelevan paksuisena kerroksena. Suomen maapinta-alasta 53&nbsp;% on moreenia.


Suomen kielessä moreenilla voidaan viitata joko maalajiin tai [[moreenimuodostuma]]an. Englanninkielisessä kirjallisuudessa tehdään ero moreenin maalajin ({{k-en|till}}) ja moreenimuodostumien ({{k-en|moraine}}) välillä. Maalajin nimeksi suomenkielessä ehdotettu samaa sanaa ”tilli”.<ref name=vamm_7/><ref name=mk_17_121/><ref name=sltsk/> Moreenia vastaava sekalajitteinen maalaji on [[diamiktoni]].
Suomen kielessä moreenilla voidaan viitata joko maalajiin tai [[moreenimuodostuma]]an. Englanninkielisessä kirjallisuudessa tehdään ero moreenin maalajin ({{k-en|till}}) ja moreenimuodostumien ({{k-en|moraine}}) välillä. Maalajin nimeksi suomen kielessä ehdotettu samaa sanaa ”tilli”.<ref name=vamm_7/><ref name=mk_17_121/><ref name=sltsk/> Moreenia vastaava sekalajitteinen maalaji on [[diamiktoni]].


== Maalaji ==
== Maalaji ==
Rivi 11: Rivi 12:
Suomessa yleisimpiä moreenilajeja ovat silttimoreeni (57&nbsp;%), [[hiekkamoreeni]] (33&nbsp;%) ja [[soramoreeni]] (9,9&nbsp;%). Moreenikerrostumien paksuus Suomen eteläosissa on tavallisesti 2–3 metriä. Rannikolla moreenikerrostumat saattavat jäädä jopa alle metrin, mutta sisämaassa kerrostumat saattavat olla 4–5 metriä paksuja.{{lähde}}
Suomessa yleisimpiä moreenilajeja ovat silttimoreeni (57&nbsp;%), [[hiekkamoreeni]] (33&nbsp;%) ja [[soramoreeni]] (9,9&nbsp;%). Moreenikerrostumien paksuus Suomen eteläosissa on tavallisesti 2–3 metriä. Rannikolla moreenikerrostumat saattavat jäädä jopa alle metrin, mutta sisämaassa kerrostumat saattavat olla 4–5 metriä paksuja.{{lähde}}


Merkittävä piirre moreeneissa on aineksen ns. '''suhteistuneisuus''', joka ilmenee siinä, että ''hienoaines'' (esimerkiksi [[savi]]) pyrkii täyttämään karkeamman runkoaineen (esimerkiksi [[sora]] ja kivet) väliin jäävän tyhjän, eli niin kutsutun ''huokostilan''. Suhteistuneisuuden ansiosta aineksesta tulee erittäin tiivistä ja heikosti vettä läpäisevää.<ref name=mk_17_121/>
Merkittävä piirre moreeneissa on aineksen niin sanottu ''suhteistuneisuus'', joka ilmenee siinä, että ''hienoaines'' (esimerkiksi [[savi]]) pyrkii täyttämään karkeamman runkoaineen (esimerkiksi [[sora]] ja kivet) väliin jäävän tyhjän eli niin kutsutun ''huokostilan''. Suhteistuneisuuden ansiosta aineksesta tulee erittäin tiivistä ja heikosti vettä läpäisevää.<ref name=mk_17_121/>


[[Kasvillisuus]] on moreenin huonosta vedenläpäisevyydestä ja [[pohjavesi|pohjaveden]] pinnan läheisyydestä johtuen yleensä [[metsäkuusi|kuusi-]] tai seka[[metsä]]ä. Karkearakeisimmilla moreenimailla, joilla vedenläpäisevyys on parempi, saattaa [[metsämänty|mänty]] kuitenkin olla kuusta yleisempi. Rakentamisen kannalta etenkin hienoainesta runsaasti sisältävät moreenimaastot ovat hankalia niiden [[routa|routimisen]] vuoksi.<ref name=mk_17_121/>
[[Kasvillisuus]] on moreenin huonosta vedenläpäisevyydestä ja [[pohjavesi|pohjaveden]] pinnan läheisyydestä johtuen yleensä [[metsäkuusi|kuusi-]] tai seka[[metsä]]ä. Karkearakeisimmilla moreenimailla, joilla vedenläpäisevyys on parempi, saattaa [[metsämänty|mänty]] kuitenkin olla kuusta yleisempi. Rakentamisen kannalta etenkin hienoainesta runsaasti sisältävät moreenimaastot ovat hankalia niiden [[routa|routimisen]] vuoksi.<ref name=mk_17_121/>


== Moreenin synty ==
== Moreenin synty ==
Jääkauden aikainen mannerjäätikkö irrotti kallioperästä kiviainesta. Kiviaines kulkeutui jäätikön mukana, minkä aikana jäätikkö kulutti ja hienonsi sitä, kulkeutuen lopulta takaisin kallioperän päälle ja kerrostui. Kalliosta irronneen kiviaineksen lisäksi maamassaan saattoi sekoittua myös kallioperän päällä jääkautta ennen olleita maalajeja.<ref name=mk_17_121/>
Jääkauden aikainen mannerjäätikkö irrotti kallioperästä kiviainesta. Kiviaines kulkeutui jäätikön mukana, ja samalla jäätikkö kulutti ja hienonsi sitä, ja lopulta se kulkeutui takaisin kallioperän päälle ja kerrostui. Kalliosta irronneen kiviaineksen lisäksi maamassaan saattoi sekoittua myös kallioperän päällä jääkautta ennen olleita maalajeja.<ref name=mk_17_121/>


'''Pohjamoreeni''' eli ''peitemoreeni'' on moreenia, joka on kulkeutunut ja kerrostunut mannerjäätikön pohjaosissa eli sen alla. Se peittää kallioperän halkeamat ja muut epätasaisuudet. Sitä on kertynyt kallion päälle muutaman metrin vahvuiseksi kerrokseksi. Moreenin maa-aines sisältää erisuuruisia raekokoja suhteistuneesti, jolloin niiden sekoittuminen muodostaa tiiviin kerrostuman. Jäätikön alla on ollut sen suuresta painosta johtunut suuri paine, joka on pakannut maa-aineksen lähes vettä läpäisemättömäksi ja väriltään harmaaksi tai ruskehtavaksi maa-ainekseksi.<ref name=vamm_7/><ref name=vamm_24/><ref name=mk_17_121/>
'''Pohjamoreeni''' eli ''peitemoreeni'' on moreenia, joka on kulkeutunut ja kerrostunut mannerjäätikön pohjaosissa eli sen alla. Se peittää kallioperän halkeamat ja muut epätasaisuudet. Sitä on kertynyt kallion päälle muutaman metrin vahvuiseksi kerrokseksi. Moreenin maa-aines sisältää erisuuruisia raekokoja suhteistuneesti, jolloin niiden sekoittuminen muodostaa tiiviin kerrostuman. Jäätikön alla on ollut sen suuresta painosta johtunut suuri paine, joka on pakannut maa-aineksen lähes vettä läpäisemättömäksi ja väriltään harmaaksi tai ruskehtavaksi maa-ainekseksi.<ref name=vamm_7/><ref name=vamm_24/><ref name=mk_17_121/>


'''Pintamoreeni''' eli ''ablaatiomoreeni'' puolestaan joutui jään sisään ja jopa sen pinnalle jäätikön liikkeeseen liittyvien ''työntösiirrosilmiöiden'' vaikutuksesta. Pintamoreeni kerrostui pohjamoreenin päälle jään sulaessa. Syntytapansa vuoksi pintamoreeni on löyhempää ja kivisempää tai karkeampaa ja vähemmän hienoainesta sisältävää kuin pohjamoreeni. Siinä on myös enemmän lajittuneita aineksia, kuten esimerkiksi hiekkaa ja silttiä, sekä niiden muodostamia kerroksia.<ref name=vamm_7/><ref name=vamm_24/><ref name=mk_17_121/>
'''Pintamoreeni''' eli ''ablaatiomoreeni'' puolestaan joutui jään sisään ja jopa sen pinnalle jäätikön liikkeeseen liittyvien ''työntösiirrosilmiöiden'' vaikutuksesta. Pintamoreeni kerrostui pohjamoreenin päälle jään sulaessa. Syntytapansa vuoksi pintamoreeni on löyhempää ja kivisempää tai karkeampaa ja vähemmän hienoainesta sisältävää kuin pohjamoreeni. Siinä on myös enemmän lajittuneita aineksia, kuten esimerkiksi hiekkaa ja silttiä sekä niiden muodostamia kerroksia.<ref name=vamm_7/><ref name=vamm_24/><ref name=mk_17_121/>


== Erilaisia moreenimuodostumia ==
== Erilaisia moreenimuodostumia ==
[[Tiedosto:Colline moreniche del Lago Garda.JPG|thumb|Moreenimuodostuma [[Garda]]-järven ympäristössä]]
[[Tiedosto:Colline moreniche del Lago Garda.JPG|thumb|Moreenimuodostuma [[Garda]]järven ympäristössä]]
{{Pääartikkeli|[[Moreenimuodostuma]]}}
{{Pääartikkeli|[[Moreenimuodostuma]]}}
Moreenimuodostumat ovat sekä pintamoreenista että pohjamoreenista koostuvia kumpuja ja selänteitä, jotka erottuvat maanpinnan korkokuvassa omina itsenäisinä kohomuotoina. Niiden syntytavat poikkeavat toisistaan, jolloin niillä on tutkimuksellista arvoa esimerkiksi jääkauden mannerjäätikön tapahtumien selvittämisessä. Yleisimpiä moreenimuodostumia ovat esimerkiksi [[kumpumoreeni]], [[päätemoreeni]], [[Rogen-moreeni]], [[drumliini]] ja [[De Geer -moreeni]].<ref name=vamm_7/><ref name=mk_19_130/>
Moreenimuodostumat ovat sekä pintamoreenista että pohjamoreenista koostuvia kumpuja ja selänteitä, jotka erottuvat maanpinnan korkokuvassa omina itsenäisinä kohomuotoina. Niiden syntytavat poikkeavat toisistaan, jolloin niillä on tutkimuksellista arvoa esimerkiksi jääkauden mannerjäätikön tapahtumien selvittämisessä. Yleisimpiä moreenimuodostumia ovat esimerkiksi [[kumpumoreeni]], [[päätemoreeni]], [[Rogen-moreeni]], [[drumliini]] ja [[De Geer -moreeni]].<ref name=vamm_7/><ref name=mk_19_130/>

Nykyinen versio 2. helmikuuta 2023 kello 12.19

Tämä artikkeli käsittelee maalajia. Kustantamosta kertoo Moreeni (kirjankustantamo) ja Lauri Viidan romaanista Moreeni (kirja).
Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa.
Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa.
Esiin kaivettua moreenikerrostumaa Saksassa.

Moreeni [1] on sekalajitteinen maalaji, joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja savesta kallionlohkareisiin. Sitä syntyy nykyisten ja muinaisten jäätiköiden tai mannerjäätiköiden irrottamasta ja kuljettamasta kallion kiviaineksesta sekä jäätikön mukaansa sieppaamista kallioita peittäneistä vanhoista maaperän kerrostumista ja kallioperän rapautumistuotteista. Se on yleinen maalaji esimerkiksi Pohjoismaissa, jonne sitä muodostui runsaasti viime jääkauden aikana. Suomessa se on yleisin maalaji, ja se peittää kiinteää kallioperää vaihtelevan paksuisena kerroksena. Suomen maapinta-alasta 53 % on moreenia.

Suomen kielessä moreenilla voidaan viitata joko maalajiin tai moreenimuodostumaan. Englanninkielisessä kirjallisuudessa tehdään ero moreenin maalajin (engl. till) ja moreenimuodostumien (engl. moraine) välillä. Maalajin nimeksi suomen kielessä ehdotettu samaa sanaa ”tilli”.[2][3][4] Moreenia vastaava sekalajitteinen maalaji on diamiktoni.

Maalaji

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moreenimaan pinta on yleensä kivinen ja epätasainen. Kivet eivät yleensä ole kovin pyöristyneitä ja maasta esiin kaivettuina niiden pintaa peittää hienon aineksen muodostama tomu. Moreenin sisältämien eri lajitteiden määrät vaihtelevat. Lajitteiden jakauman perusteella puhutaankin esimerkiksi sora-, hiekka- tai silttimoreenista sen mukaan, mikä lajite moreenissa on vallitsevin.[4][3]

Suomessa yleisimpiä moreenilajeja ovat silttimoreeni (57 %), hiekkamoreeni (33 %) ja soramoreeni (9,9 %). Moreenikerrostumien paksuus Suomen eteläosissa on tavallisesti 2–3 metriä. Rannikolla moreenikerrostumat saattavat jäädä jopa alle metrin, mutta sisämaassa kerrostumat saattavat olla 4–5 metriä paksuja.lähde?

Merkittävä piirre moreeneissa on aineksen niin sanottu suhteistuneisuus, joka ilmenee siinä, että hienoaines (esimerkiksi savi) pyrkii täyttämään karkeamman runkoaineen (esimerkiksi sora ja kivet) väliin jäävän tyhjän eli niin kutsutun huokostilan. Suhteistuneisuuden ansiosta aineksesta tulee erittäin tiivistä ja heikosti vettä läpäisevää.[3]

Kasvillisuus on moreenin huonosta vedenläpäisevyydestä ja pohjaveden pinnan läheisyydestä johtuen yleensä kuusi- tai sekametsää. Karkearakeisimmilla moreenimailla, joilla vedenläpäisevyys on parempi, saattaa mänty kuitenkin olla kuusta yleisempi. Rakentamisen kannalta etenkin hienoainesta runsaasti sisältävät moreenimaastot ovat hankalia niiden routimisen vuoksi.[3]

Moreenin synty

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkauden aikainen mannerjäätikkö irrotti kallioperästä kiviainesta. Kiviaines kulkeutui jäätikön mukana, ja samalla jäätikkö kulutti ja hienonsi sitä, ja lopulta se kulkeutui takaisin kallioperän päälle ja kerrostui. Kalliosta irronneen kiviaineksen lisäksi maamassaan saattoi sekoittua myös kallioperän päällä jääkautta ennen olleita maalajeja.[3]

Pohjamoreeni eli peitemoreeni on moreenia, joka on kulkeutunut ja kerrostunut mannerjäätikön pohjaosissa eli sen alla. Se peittää kallioperän halkeamat ja muut epätasaisuudet. Sitä on kertynyt kallion päälle muutaman metrin vahvuiseksi kerrokseksi. Moreenin maa-aines sisältää erisuuruisia raekokoja suhteistuneesti, jolloin niiden sekoittuminen muodostaa tiiviin kerrostuman. Jäätikön alla on ollut sen suuresta painosta johtunut suuri paine, joka on pakannut maa-aineksen lähes vettä läpäisemättömäksi ja väriltään harmaaksi tai ruskehtavaksi maa-ainekseksi.[2][5][3]

Pintamoreeni eli ablaatiomoreeni puolestaan joutui jään sisään ja jopa sen pinnalle jäätikön liikkeeseen liittyvien työntösiirrosilmiöiden vaikutuksesta. Pintamoreeni kerrostui pohjamoreenin päälle jään sulaessa. Syntytapansa vuoksi pintamoreeni on löyhempää ja kivisempää tai karkeampaa ja vähemmän hienoainesta sisältävää kuin pohjamoreeni. Siinä on myös enemmän lajittuneita aineksia, kuten esimerkiksi hiekkaa ja silttiä sekä niiden muodostamia kerroksia.[2][5][3]

Erilaisia moreenimuodostumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Moreenimuodostuma Gardajärven ympäristössä
Pääartikkeli: Moreenimuodostuma

Moreenimuodostumat ovat sekä pintamoreenista että pohjamoreenista koostuvia kumpuja ja selänteitä, jotka erottuvat maanpinnan korkokuvassa omina itsenäisinä kohomuotoina. Niiden syntytavat poikkeavat toisistaan, jolloin niillä on tutkimuksellista arvoa esimerkiksi jääkauden mannerjäätikön tapahtumien selvittämisessä. Yleisimpiä moreenimuodostumia ovat esimerkiksi kumpumoreeni, päätemoreeni, Rogen-moreeni, drumliini ja De Geer -moreeni.[2][6]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Mäkinen, Kalevi & Palmu, Jukka-Pekka & Teeriaho, Jari & Rönty, Hannu & Rauhaniemi, Tom & Jarva, Jaana: Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. (Suomen Ympäristö 14/2007) Helsinki: Ympäristöministeriö, 2007. ISSN: 1796-1637 ISBN 978-952-11-2662-8 Teoksen verkkoversio (PDF).

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Geologia:moreeni, Tieteen termipankki, Viitattu 16.7.2021
  2. ↑ a b c d Mäkinen, Kalevi & al.: Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat, 2007, s. 7–8, Viitattu 16.7.2021
  3. ↑ a b c d e f g Koivisto, Marjatta: ”17. Moreeni”, Jääkaudet, s. 121–126. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3
  4. ↑ a b Helminen, Matti & al.: Suomen luonnon tietosanakirja - moreeni, 1977, s.264, , Viitattu 16.7.2021
  5. ↑ a b Mäkinen, Kalevi & al.: Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat, 2007, s. 24–27, Viitattu 16.7.2021
  6. ↑ Johansson, Peter & Koivisto, Marjatta: ”19. Moreenimuodostumat”, Jääkaudet, s. 121–126. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Moreeni&oldid=21238219”