Ero sivun ”Martti Haavio” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kuva
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee kansanrunouden tutkijaa ja runoilijaa. Kasvatusmies ja teologi [[Martti H. Haavio]]sta on erillinen artikkeli.}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee kansanrunoudentutkijaa ja runoilijaa. Kasvatusmies ja teologi [[Martti H. Haavio]]sta on erillinen artikkeli.}}
{{Tieteilijä
{{Tieteilijä
| tieteilijän nimi = Martti Haavio<br /><small>(P. Mustapää)</small>
| tieteilijän nimi = Martti Haavio<br /><small>(P. Mustapää)</small>
| tieteilijän alkuperäinen nimi =
| tieteilijän alkuperäinen nimi =
| kuva =
| kuva = Martti-Haavio-family.jpg
| kuvan leveys =
| kuvan leveys =
| kuvateksti =
| kuvateksti = Martti Haavio ja [[Elsa Enäjärvi-Haavio]] perheineen.
| syntymäaika = [[22. tammikuuta]] [[1899]]
| syntymäaika = [[22. tammikuuta]] [[1899]]
| syntymäpaikka = [[Temmes]]
| syntymäpaikka = [[Temmes]]
Rivi 24: Rivi 24:
| alaviitteet =
| alaviitteet =
}}
}}
'''Martti Henrikki Haavio''' (kirjailijanimi: '''P. Mustapää''', [[22. tammikuuta]] [[1899]] [[Temmes]] – [[4. helmikuuta]] [[1973]] [[Helsinki]]<ref name="SL">[http://yle.fi/vintti/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php-id=201&print=true.htm Yle Sininen laulu]</ref>) oli [[Suomi|suomalainen]] [[folkloristiikka|kansanrunouden]] ja [[suomalainen mytologia|mytologian]] tutkija, [[runoilija]] ja [[akateemikko]].<ref name="B&W">[http://www.kirjasto.sci.fi/mustapaa.htm Petri Liukkonen: P. Mustapää, Books and Writers]</ref> Runonsa hän julkaisi nimellä P. Mustapää, jonka hän keksi [[Tallinna]]n vanhankaupungin [[Mustapäiden talo (Tallinna)|Mustapäiden talon]] nimen perusteella<ref name="SL" />.
'''Martti Henrikki Haavio''' (kirjailijanimi '''P. Mustapää'''; [[22. tammikuuta]] [[1899]] [[Temmes]] – [[4. helmikuuta]] [[1973]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[folkloristiikka|kansanrunouden]] ja [[suomalainen mytologia|mytologian]] tutkija, [[runoilija]] ja [[akateemikko]].<ref name="B&W">[http://www.kirjasto.sci.fi/mustapaa.htm Petri Liukkonen: P. Mustapää, Books and Writers]</ref><ref name="SL">[http://yle.fi/vintti/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php-id=201&print=true.htm Yle Sininen laulu]</ref> Runonsa hän julkaisi nimellä P. Mustapää, jonka hän keksi [[Tallinna]]n vanhankaupungin [[Mustapäiden talo (Tallinna)|Mustapäiden talon]] nimen perusteella<ref name="SL" />.


Haavio kuului uransa alkuvaiheessa [[Tulenkantajat]]-ryhmään.<ref name="SL" /> Suojeluskuntaan Haavio liittyi sisällissodan aikana. Hän toimi aktiivisesti myös [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisessa Karjala-Seurassa]], josta hän kuitenkin erosi vuonna 1932 yhdessä monien muiden [[Poliittinen keskusta|poliittiseen keskustaan]] suuntautuneiden jäsenten kanssa, kun AKS:n enemmistö ei suostunut tuomitsemaan [[Mäntsälän kapina]]a. Puoluekannaltaan Haavio oli [[maalaisliitto]]lainen. Myöhemmin Haavio toimi kansanrunoudentutkimuksen [[professori]]na [[Helsingin yliopisto]]ssa<ref name="B&W" />.
Haavio kuului uransa alkuvaiheessa [[Tulenkantajat]]-ryhmään.<ref name="SL" /> Suojeluskuntaan Haavio liittyi sisällissodan aikana. Hän toimi aktiivisesti myös [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisessa Karjala-Seurassa]], josta hän kuitenkin erosi vuonna 1932 yhdessä monien muiden [[Poliittinen keskusta|poliittiseen keskustaan]] suuntautuneiden jäsenten kanssa, kun AKS:n enemmistö ei suostunut tuomitsemaan [[Mäntsälän kapina]]a. Puoluekannaltaan Haavio oli [[maalaisliitto]]lainen. Myöhemmin Haavio toimi kansanrunoudentutkimuksen [[professori]]na [[Helsingin yliopisto]]ssa<ref name="B&W" />.
Rivi 31: Rivi 31:


Martti Haavio vietti osan lapsuudestaan [[Nokia (kaupunki)|Nokian]] [[Tottijärvi|Tottijärvellä]], jossa järjestetään nykyään vuosittain ''P. Mustapää -päivät''. Tapahtumassa myönnetään myös ''P. Mustapää -palkinto'' ansioituneelle runoilijalle elämäntyöstään.
Martti Haavio vietti osan lapsuudestaan [[Nokia (kaupunki)|Nokian]] [[Tottijärvi|Tottijärvellä]], jossa järjestetään nykyään vuosittain ''P. Mustapää -päivät''. Tapahtumassa myönnetään myös ''P. Mustapää -palkinto'' ansioituneelle runoilijalle elämäntyöstään.
__NOTOC__

== Uskontotieteellisiä ja folkloristisia tutkimuksia ==
== Uskontotieteellisiä ja folkloristisia tutkimuksia ==
* {{Kirjaviite | Nimeke=Suomalaisen muinaisrunouden maailma | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1935}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Suomalaisen muinaisrunouden maailma | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1935}}
Rivi 61: Rivi 61:


== Lähteet ==
== Lähteet ==
===Kirjallisuus===
* {{Kansallisbiografia|id = 703|nimi = Haavio, Martti (1899–1973) (maksullinen artikkeli)|tekijä = Majamaa, Raija |ajankohta = 5.3.2008 |viitattu = }}
* {{Kansallisbiografia|id = 703|nimi = Haavio, Martti (1899–1973). | tekijä = Majamaa, Raija |ajankohta = 5.3.2008 |viitattu = }}


=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
Rivi 67: Rivi 68:


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=201 Haavio YLE:n sivuilla].
* [http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=201 Haavio YLE:n sivuilla.]
* [http://www.kirjasto.sci.fi/mustapaa.htm Elämäkerta englanniksi].
* [http://www.kirjasto.sci.fi/mustapaa.htm Elämäkerta englanniksi.]
* [http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/haavio.htm Läntisen Uudenmaan kirjailijoita].
* [http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/haavio.htm Läntisen Uudenmaan kirjailijoita.]


{{tynkä/Tieteilijä}}
{{tynkä/Tieteilijä}}

Versio 14. huhtikuuta 2015 kello 19.25

Tämä artikkeli käsittelee kansanrunoudentutkijaa ja runoilijaa. Kasvatusmies ja teologi Martti H. Haaviosta on erillinen artikkeli.
Martti Haavio
(P. Mustapää)
Martti Haavio ja Elsa Enäjärvi-Haavio perheineen.
Martti Haavio ja Elsa Enäjärvi-Haavio perheineen.
Henkilötiedot
Syntynyt22. tammikuuta 1899
Temmes
Kuollut4. helmikuuta 1973 (74 vuotta)
Kansalaisuus suomalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Tunnetut työt Suomalainen mytologia (1967)

Martti Henrikki Haavio (kirjailijanimi P. Mustapää; 22. tammikuuta 1899 Temmes – 4. helmikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kansanrunouden ja mytologian tutkija, runoilija ja akateemikko.[1][2] Runonsa hän julkaisi nimellä P. Mustapää, jonka hän keksi Tallinnan vanhankaupungin Mustapäiden talon nimen perusteella[2].

Haavio kuului uransa alkuvaiheessa Tulenkantajat-ryhmään.[2] Suojeluskuntaan Haavio liittyi sisällissodan aikana. Hän toimi aktiivisesti myös Akateemisessa Karjala-Seurassa, josta hän kuitenkin erosi vuonna 1932 yhdessä monien muiden poliittiseen keskustaan suuntautuneiden jäsenten kanssa, kun AKS:n enemmistö ei suostunut tuomitsemaan Mäntsälän kapinaa. Puoluekannaltaan Haavio oli maalaisliittolainen. Myöhemmin Haavio toimi kansanrunoudentutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa[1].

Haavion ensimmäinen vaimo (vuodesta 1929), kansanrunoudentutkimuksen dosentti Elsa Enäjärvi kuoli syöpään 1951. Runoilija Aale Tynnin kanssa Haavio avioitui 1960.[2] Haavioiden tytär Elina Haavio-Mannila on sosiologian täysinpalvellut professori. Toinen tytär Katarina Eskola on kulttuurintutkija. Martti Haavion veli oli pappi ja runoilija Jaakko Haavio.

Martti Haavio vietti osan lapsuudestaan Nokian Tottijärvellä, jossa järjestetään nykyään vuosittain P. Mustapää -päivät. Tapahtumassa myönnetään myös P. Mustapää -palkinto ansioituneelle runoilijalle elämäntyöstään.

Uskontotieteellisiä ja folkloristisia tutkimuksia

  • Suomalaisen muinaisrunouden maailma. Porvoo: WSOY, 1935.
  • Suomalaiset kodinhaltiat. Porvoo: WSOY, 1942.
  • Viimeiset runonlaulajat. (3. painos (2. korjattu painos 1948)) Porvoo: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12753-1
  • Piispa Henrik ja Lalli: Piispa Henrikin surmavirren historiaa. Porvoo: WSOY, 1948.
  • Väinämöinen: Suomalaisten runojen keskushahmo. Porvoo: WSOY, 1950.
  • Kirjokansi: Suomen kansan kertomarunoutta. Porvoo: WSOY, 1952.
  • Kansanrunojen maailmanselitys. Helsinki Porvoo: WSOY, 1955.
  • Karjalan jumalat: Uskontotieteellinen tutkimus. Porvoo: WSOY, 1959.
  • Kuolematonten lehdot: Sämpsöi Pellervoisen arvoitus. Porvoo: WSOY, 1961.
  • Bjarmien vallan kukoistus ja tuho: Historiaa ja runoutta. (Runot suomentanut Aale Tynni) Porvoo Helsinki: WSOY, 1965.
  • Suomalainen mytologia. Porvoo Helsinki: WSOY, 1967.
  • Esseitä kansanrunoudesta. (Artikkelit on julkaistu 1959 Lauri Hongon toimittamassa Martti Haavion juhlakirjassa Essais folkloriques par Martti Haavio. Studia Fennica 8. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 564) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992. ISBN 951-717-703-8

Runoteoksia

  • Laulu ihanista silmistä (1925)
  • Laulu vaakalinnusta (1927)
  • Jäähyväiset Arkadialle (1945)
  • Koiruoho, ruusunkukka (1947)
  • Linnustaja (1952)
  • Tuuli Airistolta. Runoja. Porvoo Helsinki: WSOY, 1969.
  • Kootut runot. (3., lisätty painos) Porvoo Helsinki: WSOY, 1969.
  • Iloinen lorukirja (1984)

Omaelämäkerrallisia teoksia

  • Me marssimme Aunuksen teitä (1969)
  • Nuoruusvuodet (1972)

Lähteet

Kirjallisuus

  • Majamaa, Raija: Haavio, Martti (1899–1973). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 5.3.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Viitteet

Aiheesta muualla

Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Martti_Haavio&oldid=14829483”