Laukaan Metsolahden Isoahon torpassa syntyneen Atte Muhosen vanhemmat olivat torppari Antti Muhonen (1848-1914) ja Petäjävedeltä kotoisin ollut Karoliina Bom (1851-1934).[3]Kansakoulun päästötodistuksessa hänellä oli laulua lukuunottamatta pelkkiä kymppejä. Muhonen viljeli nuoresta pitäen Metsolahdessa sijiannutta kotitilaansa aluksi torpparina ja myöhemmin talollisena.[4]
Vuonna 1906 Muhonen liittyi Savion työväenyhdistykseen.[5][6] Hän toimi myös Lievestuoreen työväenyhdistyksen puheenjohtajana.[7] Vuonna 1908 Muhonen oli paikallisten vuokraviljelijöiden edustajana Tampereella pidetyssä toisessa torpparikokouksessa.[8]Helmikuun vallankumouksen jälkeen 1917 Muhonen valittiin Laukaan kunnan elintarvikelautakuntaan ja samana vuonna hänestä tuli Keski-Suomen sosialidemokraattiseen piiritoimikunnan jäsen.[9][10]Sisällissodan sytyttyä Muhonen vangittiin helmikuussa Jyväskylänsuojeluskunnan määräyksestä, kun hänen väitettiin kuljettaneen aseita punakaarteille. Muhosta syytettiin myös kiihotutksesta. Tammisaaren vankileirille päätynyt Muhonen sai valtio- ja maanpetoksesta kahdeksan vuoden kuritushuonetuomion, mutta hänet armahdettiin jo syksyllä 1918.[5][11] Vankileiriltä palatessaan Muhonen oli laihtunut kymmeniä kiloja, eikä pystynyt edes kävelemään juna-asemalta kotiinsa.[4] Hänet valiittiin Laukaan kunnanvaltuustoon pian vapautumisensa jälkeen joulukuussa 1918. Muhonen oli myös herättämässä henkiin sisällissodan aikana lakkautettua Sorretun Voimaa, joka alkoi talvella 1919 ilmestymään nimellä Työn Voima.[10]
Vuonna 1922 Muhonen valittiin kansanedustajaksi. Hän putosi eduskunnasta 1929, mutta nousi kansanedustajaksi jälleen 1933. Vuonna 1925 Muhonen oli presidentin valitsijamiehenä.[1][12] Hänestä tuli merkittävä vaikuttaja myös edistysmielisessä osuustoimintaliikkeessä. Muhonen oli Osuuskauppa Mäki-Matin hallintoneuvoston puheenjohtaja ja toimi liikkeen edustajana Kulutusosuuskuntien Keskusliiton edustajakokouksissa. Vuodesta 1929 lähtien hän kuului OTK:n hallintoneuvostoon.[2] Vuonna 1936 Muhonen toimi KK:n 20-vuotisjuhlakokouksen puheenjohtajana Väinö Tannerin ja Otto Karhen rinnalla.[13]
Muhonen oli Laukaan kunnanvaltuuston pitkäaikainen puheenjohtaja vuodesta 1924 lähtien.[6] Kotikylässään hän toimi myös asioitsijana. Helmikuussa 1954 Muhonen osallistui Kinkomaan sairaalan johtokunnan kokoukseen, mutta tunsi itsensä huonovointiseksi ja lähti kotiinsa. Hän kuoli seuraavana yönä nukkuessaan. Muhonen on haudattu Lievestuoreeseen Kelkkamäen hautausmaalle.[4]
↑ abAtte Muhonen 50-vuotias. Osuusliike, 1938, nro 5, s. 229. Kansalliskirjasto. Viitattu 31.10.2024.
↑Patrikainen, Seppo; Joensuu, Miikka: Se olkoon vapauden työ : SDP:n Keski-Suomen piiri 1906–2006, s. 435. Jyväskylä: SDP:n Keski-Suomen piiri, 2007. ISBN 978-952-92-2586-6
↑ abSosialidemokraattien eduskuntaehdokkaita Vaasan l. it. vaalipiirissä. Suomen Sosialidemokraatti, 18.6.1927, nro 138, s. 9. Kansalliskirjasto. Viitattu 31.10.2024.
↑Laukaan Lievestuoreen työväenyhdistyksen uuden talon vihkiäisjuhla. Sorretun Voima, 30.8.1915, nro 98, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 31.10.2024.
↑Laukaan Savion äänestysalueen 107 torpparia. Sorretun Voima, 30.12.1907, nro 143, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 31.10.2024.
↑Kuntakokous. Suomalainen, 12.12.1917, nro 125, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 31.10.2024.
↑ abAtte Muhonen 50-vuotias. Työn Voima, 22.10.1938, nro 245, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 31.10.2024.
↑”Sosialidemokraattiset kansanedustajat heinäk. 1 ja 3 p:nä 1922 valitussa eduskunnassa”, Työväen Kalenteri XVI 1923, s. 105. Helsinki: Suomen sosialidemokraattinen puoluetoimikunta, 1922. Kansalliskirjasto.
↑Laukaan kunnanvaltuutettujen ja tilintarkastajien vaalissa t.k. 4 p:nä on valittu. Saarijärven Paavo, 17.12.1918, nro 147, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 31.10.2024.
↑KK:n 20. edustajakokous alkoi tänään Helsingissä. Sosialisti, 6.6.1936, nro 128, s. 1, 4–5. Kansalliskirjasto. Viitattu 31.10.2024.