Avoin yhtiö
Avoin yhtiö (aik. myös kauppayhtiö[1]) on yhtiömuoto, jossa kaikki yhtiömiehet vastaavat henkilökohtaisesti yhtiön veloista ja muista velvoitteista sekä omasta että muiden yhtiömiesten puolesta.
Avoin yhtiö Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa avoimella yhtiöllä on oltava vähintään kaksi omistajaa. Heitä kutsutaan yhtiömiehiksi. Yhtiömiehet vastaavat yhtiön sitoumuksista koko omaisuudellaan yhteisvastuullisesti. Jokainen yhtiömies voi päättää itsenäisesti yhtiötä koskevista asioista.[2]
Avoin yhtiö on itsenäinen oikeushenkilö. Se perustetaan rekisteröimällä kahden tai useamman yhtiömiehen tekemällä yhtiösopimuksella.[3] Yhtiömiehinä voi olla joko luonnollisia henkilöitä tai yhteisöjä, kuten muita yrityksiä.
Avoimen yhtiön hyviä puolia esimerkiksi osakeyhtiöihin verrattuna on verrattain suuri sopimusvapaus yhtiötä muodostettaessa. Lainsäädäntö antaa melkoisen paljon vapautta sopia yhtiön sisäisestä hallinnosta ja valtasuhteista, ainoastaan harvat lakipykälät ovat pakottavia. Avoimen yhtiön voi myös perustaa välittömästi, sillä avoin yhtiö katsotaan muodostuneeksi samalla hetkellä kun yhtiösopimus allekirjoitetaan. Vastaavasti avoimen yhtiön huonoja puolia on juuri yhtiömiesten rajaton ja henkilökohtainen vastuu yhtiön veloista, samalla kun jokaisella yhtiömiehellä on valta hoitaa yhtiön välttämättömiä tai hyödyllisiä asioita ilman erityistä lupaa toisilta yhtiömiehiltä. Tämän vuoksi avoimet yhtiöt vaativat yhtiömiehiltä paljon keskinäistä luottamusta.
Avoimet yhtiöt ovat Suomessa verraten harvinaisia. Avoimia yhtiöitä oli 2.1.2024 kaupparekisterissä 7 444, mikä muodosti 1 % kaikista yhtiöistä.[4] Lukumäärä on ollut laskusuunnassa: kymmenen vuotta aiemmin se oli 12 437, 2 % kaikista yhtiöistä (31.12.2013).[5]
Avoimen yhtiön nimi ja lyhenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa avoimen yhtiön toiminimessä tulee olla sanat "avoin yhtiö" tai "öppet bolag".[6][7] Vaihtoehtoisesti nimestä on muutoin käytävä ilmi, että yhtiömiehiä on vähintään kaksi (esimerkiksi "Virtanen & Lahtinen" tai "Virtanen & kumppanit").[8]
Avoimesta yhtiöstä käytetään yleiskielessä joskus lyhennettä ay. Kaupparekisteri ei kuitenkaan hyväksy tätä lyhennettä osaksi yhtiön toiminimeä, koska se ei ole toiminimilain mukainen eikä yksiselitteinen (lyhenne voi tarkoittaa avoimen yhtiön lisäksi muun muassa ammattiyhdistystä). Rajoitus koskee myös ruotsinkielistä lyhennettä öb.[8][9]
Yhtiölle voidaan haluttaessa rekisteröidä rinnakkaistoiminimi muillakin kielillä kuin suomeksi tai ruotsiksi. Kaupparekisteri antaa avoimelle yhtiölle seuraavat käännökset:[10]
- englanniksi Partnership
- saksaksi offene Handelsgesellschaft
Verotus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Avoin yhtiö voi tehdä toimintavarauksen.[11]
Avoin yhtiö verrattuna kommandiittiyhtiöön
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mikäli yhtiön kaikki yhtiömiehet eivät ole vastuullisia, vaan mukaan tulee myös pelkässä rahoittajan asemassa olevia äänettömiä yhtiömiehiä, yhtiöstä tulee kommandiittiyhtiö.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Wilhelmsson & Jääskinen: Avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt, Kauppakaari 2001
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Riihimäki, Antti: Piensijoittajan niksikirja, s. 129. Helsinki: WSOY, 1970.
- ↑ Sirpa Kuivaniemi: Yrityksen perustaminen Suomessa ja Saksassa - yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia www.theseus.fi. 2018. Viitattu 7.2.2024.
- ↑ Laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä 2 §
- ↑ PRH - Kaupparekisteri - Yritysten lukumäärät www.prh.fi. Viitattu 7.2.2024.
- ↑ PRH - Yritysten lukumäärät web.archive.org. 9.2.2014. Arkistoitu 9.2.2014. Viitattu 7.2.2024.
- ↑ Toiminimilaki (2.2.1979/128) 7 §
- ↑ Firmalag (2.2.1979/128) 7 §
- ↑ a b PRH: Nimiohjeet Viitattu 11.10.2014
- ↑ PRH: Anvisningar för utformning av företagsnamn Viitattu 11.10.2014
- ↑ PRH: Toiminimellä voi olla erikielisiä rinnakkaistoiminimiä Viitattu 11.10.2014
- ↑ http://www.veronmaksajat.fi/Veroilmoitus/Henkiloyhtion-veroilmoitus/ (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]