Bislama
| Bislama | |
|---|---|
 Bislaman puhuma-alue |
|
| Tiedot | |
| Alue |
 Vanuatu |
| Virallinen kieli |
Vanuatu |
| Puhujia |
6200 (L1) 200 000 (L2) |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | kreolikielet |
| Kieliryhmä | englannin kreolit |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | bi |
| ISO 639-2 | bis |
| ISO 639-3 | bis |
Bislama on Vanuatulla käytettävä englantiin perustuva kreolikieli. Bislama kehittyi 1800-luvun loppupuolella.
Bislamaa puhuu äidinkielenään vain 6200 ihmistä, mutta toisena kielenään sitä puhuu suurin 200 000 eli suurin osa Vanuatun asukkaista.[1] Suurin osa Vanuatun väestöstä kuitenkin ymmärtää sitä, ja kieltä käytetäänkin lingua francana eri kieliryhmien välillä.[2][3] Bislamalla on puhujia myös Uudessa-Kaledoniassa, mutta puhujamäärät ovat olleet laskussa.[4] Se on melko samankaltainen Papua-Uudella-Guinealla käytettävän tok pisinin ja Salomonsaarilla käytettävän pijinin kanssa.[2]
Vanuatun kansallislaulu Yumi, Yumi, Yumi on laulettu bislamaksi.[5]
Kielen nimen "bislama" uskotaan olevan väännös ilmauksista "Beche-de-Mer" ja "Beach-la-Mar", joilla viitataan ruuaksi käytettyihin merimakkaroihin (rans. bêche-de-mer) [6].
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki bislaman äänteet löytyvät englannista, mutta tietyt englannin kielen äänteet, esim. [
Konsonantteja on 18. Äänne [ŋ] kirjoitetaan ⟨ng⟩ ja [ʧ] puolestaan ⟨j⟩. Soinnilliset ja soinnittomat äänteet on erotettu toisistaan |-viivalla siten, että soinniton konsonantti on vasemmalla.
| Labiaalinen | Alveolaarinen | Palataalinen | Velaarinen | Glottaalinen | |
|---|---|---|---|---|---|
| Klusiili | p | b | t | d | ʧ | k | g | |
| Nasaali | m | n | ŋ | ||
| Frikatiivi | f | v | s | h | ||
| Tremulantti | r | ||||
| Lateraali | l | ||||
| Puolikonsonantti | w | y |
Bislamassa on vain viisi vokaalia, ja ne kaikki ovat oraalisia.
| Etu | Keski | Taka | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puoliavoin | e | o | |
| Avoin | a |
Ranskalaisissa lainasanoissa, joissa on nasaalivokaaleja, merkitään bislamassa yksinkertaisesti äng-äänteellä: esim. kroissantti (rans. croissant) on bislamaksi kwasong [kwa.ˈsoŋ].
Sekä konsonanttien että vokaalien kohdalla on runsaasti allofoniaa riippuen puhujien kotikielestä. Esim. Malakulan saarella ⟨b⟩ ääntyy usein [ᵐb] [7].
Kielioppi ja sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pronominit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Persoonapronomineissa bislama erottelee yksikön ja monikon lisäksi myös kaksikon (duaali) ja kolmikon (triaali). Ensimmäisten persoonien, paitsi luonnollisesti yks. 1., kohdalla tehdään ero inklusiivin ja ekslusiivin välillä: jos puhuja lukee kuulijansa mukaan "meihin", käytetään inklusiivista muotoa.
| Yksikkö | Kaksikko | Kolmikko | Monikko | ||
|---|---|---|---|---|---|
| I pers. | Ink. | mi | yumitu | yumitrifala | yumi |
| Eks. | mitufela | mitrifala | mifala | ||
| II pers. | yu | yutufala | yutrifala | yufala | |
| III pers. | hem | tufala | trifala | ol(geta) | |
Lukusanat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lukusanat ovat käytännössä englantia, joka on sovitettu bislamaan.
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| wan | tu | tri | foa | faev | siks | seven | eit | naen | ten |
Lähde:[8]
Murteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bislamassa murteet perustuvat usein puhujien omiin kotikieliin, sillä Vanuatulla puhutaan hieman yli sataa kieltä. Karkea jako tehdään usein kaupunki- ja saaristovariantin välille, jossa mm. kaupunkilaisten sanastossa on enemmän vaikutteita englannista ja ranskasta[9].
Monet bislaman puhujat eivät tee eroa soinnillisten ja soinnittomien klusiilien välille. Joissain murteissa H on ranskan tavoin mykkä.[3].
Bislamankielinen yhteiskunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanuatun viralliset kielet ovat bislaman lisäksi englanti ja ranska. Suurin osa lapsista käy koulunsa englanniksi tai ranskaksi, ja näiden kieliryhmien välit ovat perinteisesti olleet kylmät. Bislaman käyttöä opetuskielenä hidastaa myös mm. lukutaitoisten vähäinen määrä ja 1982 parlamentti päätti ettei bislamaa opeteta kouluissa [10]. Toisaalta bislamassa on yhä vähemmän variaatiota, joten kielen standardointia ei enää niinkään hidasta kielen variaatio, vaan harhaluulo siitä, ettei yleispäteviä sääntöjä voida luoda. 2000-luvun alussa bislaman asemaa on alettu parantaa sopimalla yhteisistä kielen normeista [11].
Bislama on kuitenkin Vanuatun virallisista kielistä kaikkein puhutuin, sillä se toimii yhteisenä kielenä eri kieliryhmien välillä. Sillä on myös suuri merkitys yhteisen vanuatualaisen identiteetin luomisessa[12]. Vanuatun kansalaisuuden saaminen hakemuksella (ns. naturalisaatio) edellyttää bislaman kielen hallintaa huolimatta siitä, ettei se ole maan ainoa virallinen kieli.[13]
Mediaa kulutetaan bislamaksi kovin vähän, sillä suurin osa lukutaitoisista tekee sitä englanniksi tai ranskaksi. Australian yleisradioyhtiö ABC julkaisee kuitenkin säännöllisen uutislähetyksen (Wantok), joka tulee bislaman lisäksi myös tok-pisiniksi ja pijiniksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Schuessler, Melissa: Bislama Informational Report 2011. Rhode Island College. Viitattu 31.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Ethnologue: Bislama (englanniksi) Viitattu 25.1.2015.
- ↑ a b Bislama alphabet, prounciation and language omniglot.com. Viitattu 15.6.2020.
- ↑ Wurm, Stephen A.; Mühlhäusler, Peter & Tryon, Darrell T.: Atlas of Languages of Intercultural Communication in the Pacific, Asia, and the Americas, s. 476–477. Mouton de Gruyter, 1996. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Vanuatu 2022. nationalanthems.info. Viitattu 4.9.2022. (englanti)
- ↑ Terry Crowell: Bislama Reference Grammar, s. 4. University of Hawai'i Press, 2004.
- ↑ Terry Crowell: Bislama Reference Grammar, s. 11-18. University of Hawai'i Press, 2004.
- ↑ Bislama Language - Structure, Writing & Alphabet - MustGo MustGo.com. Viitattu 4.9.2022. (englanti)
- ↑ Terry Crowell: Bislama Reference Grammar, s. 8. University of Hawai'i Press, 2004.
- ↑ Leslie Vandeputte-Tavo: Bislama in the educational system?: Debate around the legitimacy of a creole at school in a post-colonial country. Current Issues in Language Planning, 27.9.2013, 14. vsk, nro 2, s. 254-269.
- ↑ Cendrine Jarraud-Leblanc: The Evolution of Written Bislama, s. 280-285. University of Auckland, 2012. Teoksen verkkoversio. (englanti)
- ↑ Ethnologue ethnologue.com.
- ↑ Bill for the Citizenship (AMENDMENT) Act No. of 2013 2013. Parliament of the Republic of Vanuatu. Arkistoitu 2.10.2022. Viitattu 8.10.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
