Kasuga-taisha
Kasuga-taisha | |
---|---|
Kasuga-taishan chūmon-pääportti |
|
Perustiedot | |
Sijainti | Nara, Japani |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | pyhäkkö |
Uskonnollinen käyttö | šintolaisuus |
Kasuga-taisha (jap.
Kasuga-taisha perustettiin keisari Shōtokun käskystä vuonna 768. Siitä eteenpäin pyhäkkö ja sen vuosittainen festivaali nauttivat hovin suojelusta. Ennen Meiji-restauraatiota pyhäkön yhteys Kōfuku-jin buddhalaiseen temppeliin oli vahva. Historiallisten rakennustensa lisäksi Kasuga-taishalla on hallussaan laaja kulttuuriomaisuus, johon kuuluu noin 3 000 esinettä.[1][3]
Vuonna 1998 Kasuga-taisha valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon osana kohdetta ”muinaisen Naran historialliset monumentit”.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasuga-taishan historia ulottuu vuoteen 710, kun Japanin pääkaupunki siirrettiin Naraan eli silloiseen Heijō-kyōhon. Vaikutusvaltaiseen Fujiwara-klaaniin kuulunut Fujiwara no Fuhito pyhitti Mikasavuoren huipulle klaanin suojeluskamin (ujigami) eli Takemikazuchi no mikoton, jota palvottiin alun perin Kashima-jingūn pyhäkössä Hitachin provinssissa eli nykyisessä Ibarakin prefektuurissa. Kamille annettiin nimeksi Kasuga no kami (
Tunnettu ja laajalle levinnyt paikannimi ”Kasuga”, jonka kirjoittamiseen käytettyjen merkkien lukutapa on epäsäännöllinen, on Kasuga-taishan pyhäköltä peräisin. Säännönmukaisesti merkit
Kasuga-taisha nautti perustamisestaan lähtien Fujiwara-klaanin lisäksi keisarihovin suojelusta. Keisarit vierailivat pyhäköllä lukuisia kertoja sen jälkeen, kun Ichijō kävi siellä palvomassa vuonna 989. Pyhäkkö nousi myös tavallisen kansan suosioon. Šintolaisuuden ja buddhalaisuuden synkretismin (shinbutsu shūgō) myötä se muodosti lopulta yhtenäisen instituution Fujiwara-klaanin suojelustemppelin Kōfuku-jin kanssa. Samalla Kasuga-taishan kami Takemikazuchi liitettiin Kōfuku-jissä palvottuun Fukūkensaku-Kannon-bodhisattvaan, jota pidettiin Takemikazuchin alkuperäisenä muotona (honji suijaku). Usko Kasugan kamiin oli laajalle levinnyttä, ja Kasuga-taishan sivupyhäkköjä perustettiin ympäri Japania, mutta etenkin pääkaupungin ympäristöön. Engishikissä Kasuga-taisha luetteloitiin tärkeiden myōjin-taisha-pyhäkköjen joukkoon; siitä tehtiin myös yksi keisarihoville merkittävistä 22 pyhäköstä. Isen ja Iwashimizun pyhäkköjen ohella sitä pidettiin yhtenä maan kolmesta tärkeimmästä pyhäköstä.[1][2]
900-luvulta lähtien Kōfuku-jin munkeilla oli tapana vedota keisarihoviin (gōso) kantamalla joukolla Kiotoon Kasuga-taishan mikoshi-vaunuja ja pyhiä puita eli salpapensaita (sakaki). Historiallisesti kuuluisa tapa sai alkunsa Tōdai-jin temppelin kanssa käydyn kiistan jälkeen ja jatkui Muromachi-kaudelle saakka.[1][2][5] Pyhäkön yhteys Kōfuku-jin temppeliin katkaistiin 1800-luvulla Meiji-restauraation yhteydessä, kun Japanin hallinto erotti šintolaisuuden ja buddhalaisuuden toisistaan (shinbutsu bunri). Kasuga nostettiin kuitenkin uuden valtiollisen pyhäkköluokittelun huipulle, kun siitä tehtiin keisarillinen kanpei-taisha. Luokittelussa pyhäkkö tunnettiin nimellä Kasuga-jinja (
Kasuga-taisha suojeltiin vuonna 1985 valtion muinaisjäännöksenä. Pyhäkkö liitettiin vuonna 1998 Unescon maailmanperintöluetteloon osana kohdetta ”muinaisen Naran historialliset monumentit”.[2]
-
Kasuga-taishan kulkutie vuonna 1880
-
Pyhäkön lyhtyjä
-
Kasuga-taishan päähalli
-
Ensimmäinen torii
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kasuga-taisha Wikimedia Commonsissa
- Kasuga-taishan internetsivut (japaniksi) (englanniksi) (kiinaksi) (koreaksi) (ranskaksi)
|