Koivunkantosieni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koivunkantosieni
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Helttasienet Agaricales
Heimo: Strophariaceae
Suku: Kantosienet[2] Kuehneromyces
Laji: mutabilis
Kaksiosainen nimi

Kuehneromyces mutabilis
(Schaeff.) Singer & A.H. Sm.[3]

Katso myös

  Koivunkantosieni Commonsissa

Koivunkantosieni (Kuehneromyces mutabilis) on kantosieniin kuuluva erinomainen ruokasieni.

Koivunkantosieni kasvaa tiiviinä kimppuina.

Koivunkantosienen 3–10 cm leveä, kellanruskea lakki on nuorena kupera ja myöhemmin laakeneva, sekä usein hieman keskuskohoumallinen. Lakki on voimakkaasti kosteusmuuntuva, kuivuessaan se vaalenee keskustasta lähtien. Lakin reunat ovat läpisäteiset. Lakin alapuolella olevat heltat ovat melko tiheät ja tasatyviset, nuorena vaaleat mutta värjäytyvät myöhemmin kanelinruskeiksi. Sienen 4–10 cm pitkä, pohjaväriltään vaaleanruskea jalka on tasapaksu, solakka ja sitkeä. Jalassa on kalvomainen vaalea rengas, jonka alapuolelta jalka on tiheään ruskeasuomuinen. Rengas tummenee ja kuihtuu pois ajan myötä. Sienen tuoksu on miellyttävän aromaattinen.

Kasvupaikka ja -aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koivunkantosieni kasvaa kimppuina koivun ja muiden lehtipuiden kannoilla kesäkuusta lokakuuhun koko Suomessa paljakka-alueita lukuun ottamatta. Joskus harvemmin se kasvaa havupuilla.

Käyttö ravintona

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koivunkantosieni on erinomainen ruokasieni. Sen voi paistaa, keittää, kuivata tai käyttää muhennoksissa. Sienestä tulee käyttää vain lakit, koska jalat ovat hyvin sitkeitä.[4]

Koivunkantosieni ei ole aloittelevan sienestäjän ruokasieni, koska se muistuttaa tappavan myrkyllistä myrkkynääpikkää. Myrkkynääpikkä on pienempi ja hennompi, epäselvemmin kosteusmuuntuva, heikosti jauhontuoksuinen ja sen jalka on renkaan alapuolelta vaalean silkkisäikeinen eikä ruskeasuomuinen. Myrkkynääpikkä kasvaa yleensä havupuiden kannoilla. Toinen samannäköinen sieni, johon koivunkantosienen voi sekoittaa on kevätkantosieni, joka ei ole myrkyllinen, mutta syötäväksi kelpaamaton. Kevätkantosienen jalka on tummanruskea ja suomuton.

Koivunkantosieniä viljellään ravintokäyttöön ainakin Saksassa ja Japanissa, ja Suomessakin myydään viljeltyjä koivunkantosieniä kuivattuina ja säilykkeinä.

  1. Dahlberg, A.: Kuehneromyces mutabilis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 16.11.2022. (englanniksi)
  2. Fungi in Finland and Sweden
  3. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 15.8.2008
  4. Korhonen, Mauri: Sienestäjän kirja, s. 199–200. (Helsingin yliopiston kasvimuseo) Helsinki: Otava, 1978. ISBN 951-1-04770-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.