M100 (juna)
| M100 | |
|---|---|
.jpg) Peruskorjattu M100-juna Mellunmäen metroasemalla. |
|
Perustiedot |
|
| Tyyppi | sähkömoottorijuna |
| Liikennöitsijä | HKL-Metroliikenne[1] |
| Valmistaja | Valmet, Strömberg |
| Lukumäärä | 42 vaunuparia |
| Valmistusvuodet | 1977–1984 |
| Peruskorjattu | 2004–2009, 2019–2023 |
| Liikenteessä | 39 vaunuparia |
| Hylätty | 3 vaunuparia |
| Romutettu | 5 vaunua |
| Museoitu | 1 vaunu |
| Numerointi | 101–184 |
| Istumapaikkoja | 118 |
| Lempinimi | Metro |
Tekniset tiedot |
|
| Huippunopeus |
100 km/h (rakenteellinen) 80 km/h (rajoitettu normaalinopeus)[2] |
| Paino | 63,2 t |
| Pituus | 44 200 mm |
| Leveys | 3 200 mm |
| Korkeus | 3 600 mm |
| Pyörästö | Bo′Bo′+Bo′Bo′ |
| Pyörästön pituus | 2 200 + 15 000 mm |
| Suurin akselipaino | 13 t |
| Pyörän halkaisija | 840 mm |
| Moottori | 8 × Strömberg HXUR/E 505G2 (Strömberg SAMI propulsio) |
| Moottorin teho | 8 × 125 kW |
M100 on Helsingin metrossa liikennöivä sähkömoottorijuna. Junasarjaa valmistettiin yhteensä 42 yksikköä eli vaunuparia vuosina 1977–1984. Alumiinirakenteisten vaunujen valmistaja oli Valmetin lentokonetehdas Tampereella, sähköiset komponentit puolestaan toimitti Strömberg. M100 oli maailman ensimmäinen sähkömoottorijuna, jossa oli taajuusmuuttajalla ohjatut oikosulkumoottorit. Junan kaikki akselit ovat vetäviä ja jokaiselle akselille on oma moottorinsa. Junan jarrujärjestelminä ovat ajomoottoreilla toimiva sähköjarru, itsetoiminen EP-paineilmajarru sekä kiskojarru. Taajuusmuuttajat antavat junalle sille ominaisen ”vonkuvan” äänen kiihdytettäessä sekä sähköjarrulla jarrutettaessa. Keveyden ja nopean kiihtyvyyden saavuttamiseksi vaunujen korirakenne on kokonaan alumiinia. Myös telit olivat alun perin alumiinia, mutta ne jouduttiin murtumien vuoksi vaihtamaan takuutyönä teräksisiin.
Verrattuna Valmetin hieman aiemmin VR-Yhtymälle suunnittelemiin Sm1- ja Sm2-sähkömoottorijuniin olennaiset tekniset erot ovat M100-junien tasavirtainen virransyöttö sivuvirroituksella ja vaihtovirtamoottorit. Koska M100-junilla ei liikennöidä valtion rataverkolla vaan Helsingin kaupungin liikennelaitoksen omalla radalla, junia kutsutaan metrojuniksi eli arkikielessä ”metroiksi”.
Sarjan kolme ensimmäistä yksikköä (101–106), joita kutsutaan myös nokkajuniksi, ovat sarjan prototyyppejä ja ne valmistuivat jo vuonna 1977.[3] Niissä on pieniä teknisiä eroavaisuuksia myöhemmin valmistuneisiin verrattuna, esimerkiksi niiden ovikoneisto on paineilmatoiminen, kun se uudemmissa yksiköissä on sähkötoiminen. Nämä protojunat poistuivat matkustajaliikenteestä länsimetron avauduttua, sillä esimerkiksi niiden matkustajainformaatio ei ole päivitettävissä vanhentuneen teknologiansa vuoksi. Nokkajunavaunuista viisi romutettiin marraskuussa 2021,[4] ja yksi vaunu säästettiin museoitavaksi Helsingin kaupunginmuseoon.[5] M100-junasarja on tarkoitus poistaa käytöstä vuosien 2029–2032 välisenä aikana, jolloin käyttöön tulee uusi M400-junasarja ja osittainen ajoautomaatio. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ohjaamossa on jatkossakin kuljettaja, joka huolehtii turvallisuudesta ja muun muassa ovien sulkemisesta, mutta junaa ajaa tietokone, jolloin vuoroväliä voidaan lyhentää.[6][7]
Kunkin junayksikön vaunuilla on oma numeronsa. Siten vaunuparin numero on aina kaksiosainen, esimerkiksi 149–150.
Junayksiköitä voidaan kytkeä toisiinsa enintään 6 kpl, mutta länsimetron tultua käyttöön (johon liittyi operatiivisen laituripituuden lyhennys lähinnä kustannussyistä[8]) Helsingin metron asemalaiturien pituus riittää enintään 2 vaunuparin mittaisille junille. 3–6 yksikköä käsittäviä yhdistelmiä ei siksi tavata matkustajaliikenteessä, mutta niitä esiintyy siirtoajossa ja vaihtotyössä.
Junien peruskorjaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen peruskorjaus 2004–2009
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]M100-junasarjaa peruskorjattiin 2000-luvulla Talgo Oy:llä Vuolijoen (vuoden 2007 kuntaliitoksesta lähtien Kajaanin) Otanmäessä. Tässä yhteydessä ovikoneistoa, matkustajainformaatiojärjestelmää, kuulutuslaitteita ja ohjaamon varustelua on uudistettu. Peruskorjatut junayksiköt eivät ole yhteensopivia peruskorjaamattomien kanssa, eli niitä ei voida kytkeä samaan junaan. Viimeinen M100-sarjan junayksikkö peruskorjattiin kesällä 2009. Sarjan prototyyppijunia (101–106) ei peruskorjattu, mutta HKL-Metroliikenne teki niihin itse pienen kunnostuksen kesällä 2009.
Junien linjakilvet olivat alkuun valkoisia, mutta ne vaihdettiin keltaisiin vuonna 1998, kun Vuosaaren haara otettiin käyttöön. Peruskorjauksen myötä junat saivat uudet sähköiset kääntöpistelinjakilvet, aikaisemmin ennen peruskorjausta länsipäässä oli tekstit "Kamppi" ja "Ruoholahti" sekä itäpäässä "Mellunmäki" ja "Vuosaari" (lisäksi aiemmin vuosina 1982–1998 "Itäkeskus" ja vuosina 1986–1989 "Kontula"). Ohjaamon ja matkustamon välillä oli myös aiemmin ikkuna, joka tosin peitettiin myöhemmin levyllä. Levy on maalattu valkoiseksi peruskorjatuissa M100-junissa. Prototyyppivaunuissa ohjaamon ja matkustamon välisten ikkunoiden reunat ovat näkyvillä.selvennä
Toinen peruskorjaus 2019–2023
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]M100-junasarja, poislukien protojunayksiköt 101–106, peruskorjattiin uudestaan vuosien 2019–2023 aikana VR FleetCaren Pieksämäen ja Ilmalan toimitiloissa.[9] Tällä saatiin pidennettyä junien käyttöikää 2020-luvun lopulle. Peruskorjauksen tavoitteena oli parantaa sekä matkustajien viihtyisyyttä että kuljettajien työhyvinvointia.
M100-metrojuniin tehtiin peruskorjauksessa monenlaisia muutoksia. VR:n Pieksämäen huoltohallilla vaunujen vanha maalipinta poistettiin, metallipinta karhennettiin, vaunujen vasemman puolen ohjaamon ja matkustamon ensimmäisiin ikkuna-aukkoihin tehtiin pienennykset ja vaunut uudelleenmaalattiin. Suurin muutos ulkovärityksessä oli katon maalaaminen kokonaan oranssiksi.
VR:n Ilmalan tiloissa vaunujen sisätiloihin lisättiin aikaisempaa kattavampi kameravalvonta, metron vianilmaisujärjestelmä vaihdettiin SNMP-protokollaa käyttäväksi ja ajovalot vaihdettiin halogeenivaloista led-pohjaisiksi. Ohjaamoa uudistettiin purkamalla takaseinän vasen puoli ja rakentamalla uutta seinää noin 30 senttimetriä nykyistä taaemmas. Kuljettajan istuin vaihdettiin samanlaiseksi kuin M200-junissa, ja ajopöydän painikkeiden järjestystä vaihdettiin. Matkustamosta poistettiin muutama penkki ohjaamon vierestä. Tähän jäävä tila on ajateltu käytettäväksi polkupyörän, pyörätuolin ja lastenvaunujen kuljettamiseen.
Matkustamon loisteputkivalaisimet vaihdettiin LED-valaisimiksi, ja matkustamon sisäpintoja kunnostettiin sekä ilmanvaihtoa tehostettiin. Junien matkustajainformaatiojärjestelmä uusittiin täysin käsittäen linjakilpien vaihdon, informaatiojärjestelmä on sama mitä HKL-raitioliikenteen Artic-raitiovaunuissa.[10]
Metrojunat kuljetettiin peruskorjaukseen ja sieltä takaisin metroverkolle junaraiteita pitkin.[11] Kaksi ensimmäistä peruskorjattua metroyksikköä palasi matkustajaliikenteeseen 23. marraskuuta 2020.[11][12] M100-metrojunien peruskorjaukset saatiin päätökseen maaliskuussa 2023.[13]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Alkuperäisasussaan oleva M100 Hakaniemen metroasemalla 1980-luvun alussa. -
M100-juna Kulosaaren metroasemalla vuonna 2005. -
Matkustamo vuonna 2004.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- HKL-Metroliikenne:Kalusto
- Suomen raitiotieseura: HKL: Metrovaunut 101–184
- Kuljettajan opas, M100. Strömberg, Valmet. 1985. s. 5. (tekniset tiedot)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ HKL etusivu Helsingin kaupunki. Arkistoitu 18.3.2022. Viitattu 26.3.2022.
- ↑ Kuinka kovaa metro kulkee maksimillaan Suomessa? Kysy.fi. 23.07.2009. Arkistoitu 18.11.2021. Viitattu 13.9.2016.
- ↑ M100-metrojunien peruskorjauksen hankesuunnitelma Helsingin kaupunki. Viitattu 18.11.2019.
- ↑ HKL - Viisi vanhaa metrovaunuamme lähtee kierrätykseen... fi-fi.facebook.com. 11.11.2021. Viitattu 23.1.2022.
- ↑ Svahn, Nina: Näin murskaantuvat Helsingin ensimmäiset metrovaunut – nokkajunien oranssit penkit voivat päätyä betoniksi Yle Uutiset. 26.11.2021. Viitattu 23.1.2022.
- ↑ Johtotaso sanoo: Metrojärjestelmien automatisoinnista uusi suunnitelma – kulunvalvonta ja liikenteenohjaus halutaan uudistaa kahdessa vaiheessa Rakennuslehti. 14.1.2021. Viitattu 26.9.2023.
- ↑ Metron kapasiteetti paranee – tähtäimessä alle kahden minuutin vuoroväli myöhemmin tulevaisuudessa Länsimetro. 31.1.2023. Viitattu 26.9.2023.
- ↑ Teemu: Tolkku: Miksi metrolaiturit lyhennettiin? Tolkku. keskiviikko 17. elokuuta 2016. Viitattu 11.9.2023.
- ↑ VR Kunnossapito teki uuden aluevaltauksen ja voitti HKL:n metrojunien peruskorjauksen kilpailutuksen 18.4.2019. VR Group. Viitattu 18.11.2019.
- ↑ M100-junien peruskorjauksen hankesuunnitelma (PDF) 19.4.2017. HKL. Viitattu 18.11.2019.
- ↑ a b Helpinen, Varpu: Metrovaunuja voi nyt bongata junaraiteilta – niitä hinataan pintakäsittelyyn Pieksämäelle, peruskorjauksessa lisätään myös pistorasioita ja pyöräpaikkoja Yle Uutiset. 23.11.2020. Viitattu 10.1.2021.
- ↑ HKL: Metrojunien peruskorjaus parantaa matkustusviihtyvyyttä Kauppalehti. 23.11.2020. Viitattu 24.11.2020.
- ↑ VR FleetCare toimitti viimeisen modernisoidun metrojunan pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteelle 22.5.2024. VR Fleetcare. Viitattu 28.5.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta M100 (juna) Wikimedia Commonsissa
| Dieselveturit ja ‑moottorijunat |
| ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähköveturit ja ‑moottorijunat |
| ||||||
| Höyryveturit |
A1 · A2 · B1 · C1 · Hr1 · Hv1 · Hv2 · Hv3 · Hv4 · Pr1 · Tr1 · Tr2 · Tk3 · Tv1 · Vr1 · Vr2 · Vr3 · Vr4/Vr5 · Vk4 | ||||||
| Ratatyökoneet ja pienveturit |
Tve1 · Tve2 · Tve3 · Tve4 · Tve5 · Tka6 · Tka7 · Tka8 · Tka9 · Ttm1 · Ttr1 51 · Ttr | ||||||
| Koeveturit ja ‑kiskobussit |