Theresa May

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Theresa May
Theresa May
Theresa May
Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
13. heinäkuuta 2016 – 24. heinäkuuta 2019
Monarkki Elisabet II
Edeltäjä David Cameron
Seuraaja Boris Johnson
Konservatiivipuolueen puheenjohtaja
11. heinäkuuta 2016 – 23. heinäkuuta 2019
Edeltäjä David Cameron
Seuraaja Boris Johnson
Sisäministeri
12. toukokuuta 2010 – 13. heinäkuuta 2016
Pääministeri David Cameron
Edeltäjä Alan Johnson
Seuraaja Amber Rudd
Nais- ja tasa-arvoasiain ministeri
12. toukokuuta 2010 – 4. syyskuuta 2012
Pääministeri David Cameron
Edeltäjä Harriet Harman
Seuraaja Maria Miller
Konservatiivipuolueen puhemies
23. heinäkuuta 2002 – 6. marraskuuta 2003
Johtaja Iain Duncan Smith
Edeltäjä David Davis
Seuraaja Liam Fox
Kansanedustaja
1. toukokuuta 1997 –
Vaalipiiri Maidenhead
Henkilötiedot
Syntynyt1. lokakuuta 1956 (ikä 68)
Eastbourne, Britannia
ArvonimiThe Right Honourable
Puoliso Philip May (1980–)
Tiedot
Puolue Konservatiivipuolue
Tutkinnot St Hugh’s College, Oxford
Uskonto Englannin kirkko
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.tmay.co.uk

Theresa Mary May (o.s. Brasier, s. 1. lokakuuta 1956 Eastbourne, Sussex) on brittiläinen poliitikko, joka toimi Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerinä 2016–2019. May toimi sisäministerinä David Cameronin hallituksessa 2010–2016, ja konservatiivipuolueen puheenjohtajana vuosina 2016–2019. Hän seurasi Cameronia pääministerinä, kun Cameron erosi hävittyään Britannian EU-kansanäänestyksen.

May ilmoitti toukokuussa 2019 eroavansa puolueen puheenjohtajan tehtävästä 7. kesäkuuta, jolloin ryhdyttiin valitsemaan uutta puheenjohtajaa, josta tulee myös pääministeri. May oli virkaatekevä puheenjohtaja uuden puheenjohtajan valintaan saakka.[1] Hän jätti pääministerin tehtävän 24. heinäkuuta 2019, jolloin kuningatar Elisabet II pyysi hänen seuraajakseen valittua Boris Johnsonia muodostamaan hallituksen.[2]

Theresa Brasier syntyi perheensä ainoaksi lapseksi. Hänen isänsä oli anglokatolilainen pappi Englannin kirkossa. Hän kiinnostui konservatiivipuolueen toiminnasta jo 12-vuotiaana. Hän kävi valtion koulua ja opiskeli sen jälkeen Oxfordin yliopiston[3] St Hugh's Collegessa ja suoritti alemman tutkinnon maantieteestä.

May työskenteli vuosina 1977–1983 Bank of Englandissa ja myöhemmin UK Payments Administration Ltd.:ssa (UKPA). Hänet valittiin Lontoon Mertonin kunnanvaltuustoon vuonna 1986.

Vuonna 1997 May valittiin parlamenttiin Berkshiren Maidenheadista. Hän nousi konservatiivipuolueen kärkiryhmään 2002.[3] Hän toimi William Haguen varjohallituksessa, jossa hän oli vastuussa muun muassa kouluista sekä myöhemmin liikenneministerin, ympäristöministerin, opetusministerin ja työministerin aloista. Privy Councilin jäsen hänestä tuli vuonna 2003.

Sisäministeriksi May tuli 2010. Hän määräsi ensimmäisessä hallituksen parlamentille viemässä laissa (Identity Documents Act 2010) maan väestörekisterin tuhottavaksi ja henkilökorttien käyttöönoton peruutettavaksi.[4]

Maysta veikkailtiin konservatiivipuolueen seuraavaa johtajaa David Cameronin jälkeen. Hänet nähdään pääministeri Margaret Thatcherin henkisenä perillisenä.[3]

Yhdistyneen kuningaskunnan EU-kansanäänestys johti pääministeri Cameronin eroon virastaan sekä pääministerinä että konservatiivipuolueen johtajana. Puolue valitsi Mayn johtajakseen heinäkuussa 2016, ja tämän jälkeen hänet nimitettiin maan pääministeriksi.

Pääministerikautensa päätyttyä May kertoi keskittyvänsä toimimaan vaalipiirinsä (Maidenhead) kansanedustajana.[5] Hänet valittiin uudestaan samasta vaalipiiristä vuoden 2019 vaaleissa, vaikkakin hänen saamansa äänimäärä putosi yli 7600 äänellä.[6]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

May avioitui vuonna 1980 Philip Mayn kanssa, johon hän oli tutustunut opiskeluaikanaan Oxfordissa. Philip May on sittemmin toiminut pankkiirina. Pari on lapseton. May ja hänen miehensä ovat kertoneet julkisuudessa, että vaikeus saada lapsia on vaikuttanut heihin.[7].

Uskonnolliselta vakaumukseltaan May on anglikaani ja osallistuu jumalanpalveluksiin säännöllisesti.[8]

May on diabeetikko ja hän käyttää säännöllisesti insuliinia.[9]

Avioliittonsa kautta Mayn suvulla on oma vaakuna. Sen sai alkujaan Mayn puolison, Philipin, isä vuonna 1997, mistä asti sen käyttö on kulkenut suvussa.[10].

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Jussi Nurminen, Yrjö Kokkonen: Britannian pääministeri Theresa May ilmoitti erosta kyynelehtien Yle.fi, uutiset. 24.5.2019. Viitattu 24.5.2019.
  2. Britannian väistyvä pääministeri Theresa May jätti eroanomuksensa kuningattarelle IS. 24.7.2019. Viitattu 25.7.2019.
  3. a b c Sipilä, Annamari: Britannia voi saada uuden rautarouvan. ([vanhentunut linkki]) Helsingin Sanomat, 5.1.2015, s. A 21. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.1.2015. Arkistoitu.
  4. Independent
  5. Theresa May 'looking forward to being backbench MP' BBC News. 28.6.2019. Viitattu 18.4.2021. (englanti)
  6. General election 2019: Theresa May re-elected with reduced majority BBC News. 13.12.2019. Viitattu 18.4.2021. (englanti)
  7. Hughes, Laura: Theresa May and her husband Philip reveal newspaper wrongly claimed she had 'a new baby' The Telegraph. 10.5.2017. Viitattu 1.3.2020. (englanniksi)
  8. Theresa May 2019. biography.com. Viitattu 1.3.2020. (englanniksi)
  9. Theresa May: "Type 1 doesn't change what you can do" 11.7.2014. The British Diabetic Association. Viitattu 1.3.2020. (englanniksi)
  10. Bloom, Dan: Theresa May's family coat of arms revealed Mirror. 19.2.2017. Viitattu 1.3.2020. (englanniksi)
  11. PM meeting with King Salman of Saudi Arabia: 5 April 2017 GOV.UK. Viitattu 18.4.2021. (englanniksi)
  12. San Marino awards the Order of Saint Agatha to the Rt Hon Theresa May MP and the Rt Hon Jeremy Hunt MP – Consulate of San Marino to the UK consolatosanmarino.uk. Viitattu 18.4.2021. (englanti)
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.