onni
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]onni (7)
- (psykologia) onnellisuus, ilon ja tyytyväisyyden tunne, autuus
- Paljon onnea!
- onnekkuus; sattumanvarainen menestys, kohtalon suopeus, menestys, hyvä tuuri, onnekas sattuma; tilanne, jossa asiat sujuvat omalta kannalta hyvin
- Mikä onni, että ehdin lentokoneeseen.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈonːi/
- tavutus: on‧ni
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | onni | onnet |
| genetiivi | onnen | onnien (onnein) |
| partitiivi | onnea | onnia |
| akkusatiivi | onni; onnen |
onnet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | onnessa | onnissa |
| elatiivi | onnesta | onnista |
| illatiivi | onneen | onniin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | onnella | onnilla |
| ablatiivi | onnelta | onnilta |
| allatiivi | onnelle | onnille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | onnena | onnina |
| translatiivi | onneksi | onniksi |
| abessiivi | onnetta | onnitta |
| instruktiivi | – | onnin |
| komitatiivi | – | onnine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | onne- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. olotila, tunne
2. sattumanvarainen menestys
Liittyvät sanat
[muokkaa]huono-onninen, hyväonninen, kovaonninen, onnenkantamoinen onnettomuus
Synonyymit
[muokkaa]- olotila
- (ylätyyliä) auvo
- onnekas sattumus
Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: onnekas, onnellinen, onneton
- substantiivit: onnela
- verbit: onnestaa, onnistaa, onnistua, onnitella
Yhdyssanat
[muokkaa]arpaonni, avio-onni, epäonni, kalaonni, kodinonni, metsästysonni, naimaonni, onnenaika, onnenapila, onnenhetki, onnenkäpy, onnenluku, onnenmaa, onnenmyyrä, onnennumero, onnenpekka, onnenpeli, onnenpensas, onnenpoika, onnenpotkaus, onnenpotku, onnenpyörä, onnenpäivä, onnentoivottaja, onnentoivotus, onnentunne, perheonni, sotaonni, äidinonni