Kem' (lidn)
Lidnanznam | |
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2023) | 9,712 ristitud |
Pind | 21 km² |
Pämez' | Ol'ga Lepehina (kül'mku 2021—) |
Telefonkod | +7−81 458-xx-xxx |
Avtokod | 10 |
Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
- Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.
Kem' (ven.: Кемь, karj. i suom.: Kemi) om Venäman lidn Karjalan Tazovaldkundan pohjoižpäivnouzmas. Kem' om Kemin rajonan administrativine keskuz da üks'jäine lidn. Mülüb rajonha vspäi 2004, rajonan ristitišton koume nelländest eläb lidnas.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Eländpunktan aluz om pandud 14. voz'sadal. Vozil 1450−1764 se alištui Solohkan jumalankodile. Vl 1657 jumalankodi sauvoi kaks'žirušt azekast pulidnust vihanikoiden (suomalaižed, ročilaižed) paksuid londoid vaste. Žilo sai lidnan statusad vl 1785 i oli alištunu Anuslidnan tobmudele. Vozil 1799−1920 lidn mülüi Arhangel'skan gubernijha.
Kemin ižandusen sarakod oma elektroenergetik (Kemin GES:oiden kaskad), mecan ümbriradmine, sömtegimišt (kalan kazvatuz i leibtegim), transport, turizm.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidn sijadase rajonan suvipäivnouzmas, seižub Vauktan meren päivlaskmaižen randpolel, ühtennimižen jogen hural randal tobjimalaz. Solohkad-sared oma läz 50 km päivnouzmha lidnaspäi. Matkad Petroskoihesai om 352 km suvhe orhal vai 410 km avtotedme. Lähembaine lidn om Belomorsk 49 km suvhe.
Klimat om subarktine venon röunal. Voden keskmäine lämuz om +2,2 C°, kezakun-elokun +11..+14,7 C°, tal'vkun-uhokun −6..−9 C°. Ekstremumad oma −40,3 C° (viluku) i +32,9 C° (heinku, eloku). Kezaaigan minimum om −2,6 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +8,7 C° (viluku). Ei voi panda halad heinkus-elokus. Paneb sadegid 524 mm vodes, enamba heinkus-elokus (67..68 mm kus), vähemba uhokus-keväz'kus (22 mm kus). Keskmäine relätivine nepsuz om 82 %, tullein piguz 4,1 m/s.
Kem' -raudtestancii om «Petroskoi — Murmansk»-keskustal. Meriport radab läz lidnad.
Tobmuz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kaik koume pen't žilod mülüdas lidnankundha Kemin ližaks, niiden ühthine ristitišt oli 651 eläjad vl 2013. Lidnankundan pind om 1880,98 km².
Lidnankundan tobmuden pämez' om sen Nevondkundan ezimez'. Denis Popov radoi edeližen ezimehen (reduku 2016 — kül'mku 2021). Lidnan Administracii om likvidiruidud vn 2021 tal'vkus, Jekaterina Danil'jeva radoi sen jäl'gmäižen pämehen vn 2016 kül'mkuspäi.
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vl 1913 lidnan eläjiden lugu oli 4 100 ristitud. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 21 025 eläjad vl 1970. Vn 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 13 051 ristitud, vn 2021 — 10 018 ristitud. Vl 2017 kaik 11 604 eläjad oli lidnas i 12 195 eläjad kaikes lidnankundas, rajonan ristitišton nell' videndest.
Rahvahad (lidnalaižed, enamba 0,4 % vl 2021): venälaižed — 89,8 %, karjalaižed — 1,5 %, vaugedvenälaižed — 1,3 %, ukrainalaižed — 0,9 %, toižed rahvahad — 2,7 %, rahvahuden ozutandata — 3,8 %.
Ortodoksižen hristanuskondan nell' pühäpertid[1] oma saudud lidnas: amuine Emäganpäivän päjumalanpert' (om sauptud, no udessündutase), Pühän Jumalanmaman Blagoveščenjan päjumalanpert' (om avaitud), kaks' časounäd.
Lapsiden opendusen aluzkundad oma severz'-se päivkodid, koume keskškolad (nomer 1, 2, 3), čomamahtoiden škol, sädamižen pert', sportškol. Professionaližen opendusen aluzkundad ratas lähembaižiš lidnoiš.
Galerei
[vajehta | vajehtada lähtetekst]-
Kemin rajonan ZAGS-palakund (2020)
-
Pühän Jumalanmaman Blagoveššenjan päjumalanpert' udessündutase (oiged fotokuva — 2018, om letud vodele 1903)
-
Emäganpäivän päjumalanpert', vn 2020 nägu
-
Vauged pert' om kodirandantedištandmuzei (2020) enččes makundan rahalugendan pertiš
-
Avtobusstancii vl 2013, edel kohendust
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Lidnan Nevondkund rajonan kemrk.ru-saital i sen vanh versii edel vn 2020 semendkud (kem.onego.ru). (ven.)
- Kemin meriportan da turizman sait (portkem.ru). (ven.) (suom.)
Kem' (lidn) Vikiaitas |
Karjalan Tazovaldkundan lidnad | ||
Anus-lidn | Belomorsk | Kem' | Kondopog | Kostamukš | Lahdenpohj | Medvežjegorsk | Petroskoi | Pit'krand | Pudož | Segež | Sojärv | Sortaval | ||