Terhi Heimonen kulki teininä paidassa, jossa luki "lihansyöjä". Hän vannoi, ettei ikinä luovu lihasta, koska se oli niin hyvää.
Vuosia myöhemmin Heimonen perusti sipsikaljavegaanit -ryhmän Facebookiin. Ajatukset ruuan ekologisuudesta ja eettisyydestä muuttivat hänen mielipiteensä ja samalla ruokatottumuksensa.
Joudumme päivittäin tekemään valintoja siitä, mitä syömme. Siksi ruoka kertoo meistä muille ja rakentaa identiteettiämme. Monet noudattavat tietoisesti jotakin ruokavaliota. Ruokavalio voi myös muodostua tiedostamatta: usein valitsemme kaupasta tuttuja tuotteita sen enempää miettimättä.
Terhi Heimonen on ollut sekä vannoutunut lihansyöjä että vegaani. Enää hän ei halua olla ehdoton ruokavalion suhteen. Oma mielenterveys meni tiukan ruokavalion edelle, ja vegaanius vaihtui kasvisruokavalioon.
– Syömiseni on ollut ääripäitä. Olen syönyt yltiöterveellisesti tai ahminut herkkuja. Nyt opettelen syömään sallivasti. Herkut kuuluvat elämään.
Kasvissyönnistä on tullut vahva osa Heimosen identiteettiä. Jos häntä pyydetään kertomaan jotakin itsestään, ensimmäisinä mieleen tulevat feminismi ja kasvissyönti.
Oletko sellainen kuin syöt?
Ruokakulttuurin professorin Johanna Mäkelän mukaan ihmiset tekevät päätelmiä muista sen perusteella, mitä he syövät. Hihna247, jossa näytettiin suorana lähetyksenä kuvaa kassahihnasta herätti suuren suosion. Se kertoo, että ruoka ja erityisesti muiden syöminen kiinnostaa. Ihminen voi myös miettiä, millaisen kuvan itsestään antaa omilla ruokavalinnoillaan.
Samalla tavalla kuin alla oleva auto, tapa kuluttaa ruokaa kertoo meistä entistä enemmän ihmisinä.
Johanna Mäkelä
Ruokavalioista tehtävät päätelmät eivät ole uusi asia. Jo 1800-luvulta on peräisin ajatus: "kerro minulle mitä syöt, niin kerron sinulle kuka olet". Ei siis ole ihme, että ruokavalinnoilla rakennetaan omaa identitettiä.
Kuluttamisella voimme kertoa, millaisia olemme, ja erityisesti, millaisia haluaisimme olla. Sen vuoksi voimme kokea tarvetta kertoa ruokavaliostamme muille.
– Samalla tavalla kuin alla oleva auto, tapa kuluttaa ruokaa kertoo meistä entistä enemmän ihmisinä, Mäkelä sanoo.
Elämäntapavalmentaja Tomi Kokko on huomannut saman työssään ja haluaa myös itse jakaa omaa ruokafilosofiaansa muille.
–Kun kokeilee jotain ruokavaliomallia, joka toimii sataprosenttisesti itselle, sen ottaa niin vahvasti, että sitä haluaa viedä eteenpäin muille.
Ruoka on helppo tapa erottautua muista, mutta samalla muodostamme ryhmiä niiden kanssa, jotka tekevät samanlaisia valintoja. Yhteiset ajatukset luovat yhteenkuuluvuutta saman ryhmän jäsenten kesken.
Tavallisista ihmisistä on tullut kokemusasiantuntijoita
Ruokakulttuurin professorin Johanna Mäkelän mukaan asiantuntijuuden käsitys ruokakeskusteluissa on laajentunut. Ennen asiantuntijoiden ajateltiin olevan lääketieteen tai ravitsemustieteen ammattilaisia, mutta nykyisin kuuntelemme myös kokemusasiantuntijoita eli tavallisia ihmisiä, jotka ovat kokeilleet jotakin ruokavaliota (Helsingin Sanomat).
Elämäntapavalmentaja Tomi Kokko on innoissaan, että ihmiset jakavat kokemuksiaan netissä. Näin ihmiset saavat uusia vaihtoehtoja syömiseen.
– On todella hyvä asia, että meillä tulee pinnalle erilaisia näkemyksiä, koska ihmiset voivat poimia yksilöinä asioita eri ruokavalioista sen sijaan, että vain adoptoisivat yhden näkemyksen.
Ruokaväittelyissä viitataan usein erilaisiin tutkimuksiin. Johanna Mäkelä ei kuitenkaan näe aihetta pelkoon, että olisimme siirtyneet faktojen jälkeiseen aikaan.
– Ruokakeskustelut yltyvät herkästi väittelyksi, jossa jokainen tukee omaa näkemystään tutkimuksella. Melkein minkä asian puolesta tai vastaan voi löytää tutkimuksen.
On todella hyvä asia, että meillä tulee pinnalle erilaisia näkemyksiä ruoasta.
Tomi Kokko
Kainuun soten ravitsemusterapeutti Eeva Nissinen kaipaa ihmisiltä kriittisyyttä tutkimuksia kohtaan. Yksittäinen tutkimus ei ole hyvä argumentti ruokakeskusteluun eikä ruokavaliotakaan kannata muuttaa jokaisen uuden tutkimuksen perusteella.
– Pitäisi tarkistaa, kuka tutkimuksen on tehnyt eli tutkimuksen maksaja. Vasta kahdella samaan tulokseen päätyvällä tutkimustuloksella on jotain arvoa. Yksittäisellä tutkimuksella ei ole mitään merkitystä.
Käsitykset ruokavaliosta voivat olla virheellisiä
Ravitsemusterapeutti Nissisen vastaanotolla potilaat kaipaavat neuvoja, miten syödä terveellisesti. Hän on nähnyt työssään, että ihmisillä on vaikeuksia arvioida omaa ruokavaliota.
– Pyydän potilailta ruokapäiväkirjan, mutta se ei aina kerro totuutta. Yleensä kun kysyn, minkä arvosanan annat ruokavaliosi ravitsemuksellisesta laadusta, useimmat antavat hyvän arvosanan. Sitten kun käymme asiaa läpi, siellä on todella monta kohtaa, mitä korjata.
Oma hyvinvointi ja jaksaminen ovat yksi merkki siitä, että syö oikein. Nissinen kuitenkin varoittelee, että ruokavaliossa voi olla ongelmia myös itsensä sitä huomaamatta. Suositeltavaa olisi hankkia perustiedot itselle toimivasta ruokavaliosta. Yleisimmät kompastuskivet ovat kuidun ja proteiinin määrissä. Myös kovaa rasvaa syödään likaa ja kasviksia liian vähän.
Ruokakaupoissa valinnanvaraa riittää. Pelkästään maitotuotteita ja leipiä voi olla hieman suuremmassa kaupassa useita kymmeniä. Purkkeja ja purnukoita on metreittäin. Valintaan voi auttaa, jos on päättänyt noudattaa jotakin tiettyä ruokavaliota, jolloin kaupan koko valikoima ei ole vaihtoehtona.