– Jouni Ranta. Rosvo.
Harvoin tapaa ihmistä, joka esittelee itsensä yhtä raflaavasti. Mutta Jouni Ranta ei ole kuka tahansa, vaan kahteen otteeseen taiderikoksista vankilaan tuomittu mies.
Hän on yksi tekijöistä suuressa suomalaisessa taidehuijauksessa. Hän onnistui kauppaamaan lempääläisen hitsaajan, Veli Sepän, väärentämiä taideteoksia vuosikausia – kunnes jäi kiinni.
Hän kertoo tarinansa Terjo Aaltosen ohjaamassa dokumentissa Mieletön vilppi. Se saa ensi-iltansa 5. elokuuta.
Ja sen vuoksi Jouni Ranta istuu nyt Sanomatalon alakerrassa ja antaa medialle haastatteluja liukuhihnalta.
”Tämä on minun lajini”
Jouni Ranta on työläisperheen poika Forssasta. Hän päätyi taidekauppiaaksi vailla koulutusta tai aiempaa kosketusta taiteeseen. Sattumalta.
Setä oli pyytänyt Rantaa myymään saamansa taulut eteenpäin. Ranta teki työtä käskettyä. Taidekauppiaan ura kolahti kerrasta.
– Huomasin, että tämä on minun lajini. Tein päivät kauppaa ja luin yöt taidetta. Se vei mennessään, Ranta kuvailee.
Hän osti halvalla ja myi kalliilla – aitoja teoksia – hän sanoo. Rannalla oli parhaimmillaan kaksi galleriaa: yksi Turussa ja toinen Helsingissä. Aikaa hän kuvailee ”maailman hienoimmaksi”.
– Jos Veli Seppä ei olisi tullut pihalle, olisin normaali taidekauppias. Minusta tehtiin huijari, hän väittää.
Lempääläläinen Veli Seppä oli hitsari, josta tuli Suomen tunnetuin taideväärentäjä. Seppä jäljitteli suomalaisia mestareita ja signeerasi taulut muun muassa Gallen-Kallelan, Schjerfbeckin ja Särestöniemen nimiin.
Ranta ja Seppä tapasivat 1980-luvulla ja miehet aloittivat yhteistyön. Seppä antoi Rannalle tauluja, jotka tämä myi eteenpäin.
Ensimmäisen vuoden ajan Ranta väittää luulleensa, että Sepän taulut olivat ”oikeita”.
– Kun aloitimme, hän oli aina humalassa ja kovin hermostunut. Minä vain kävin, annoin rahat ja lähdin mahdollisimman nopeasti pois, Ranta sanoo.
”Jatkan kunnes tulee kolari”
Yli vuosi miesten ensi tapaamisesta Ranta kertoo saaneensa selville, että Sepän taulut olivat peräisin Sepän omasta siveltimestä.
– Silloin mietin, että pitäisi viheltää peli poikki. Mutta olin jo niin syvällä siinä, että ajattelin, että jatkan, kunnes tulee kolari.
Ranta tiesi olevansa rikoksen polulla, mutta hänestä tuli omien sanojensa mukaan ahne.
– Ajattelin, että tämän parempaa rahantuloa ei ole. Se oli tiukka paikka, kun taistelin itseni kanssa. Mutta sen jälkeen: ihminen tottuu kaikkeen.
Aivan kokematon Ranta ei ollut. Ennen taidekauppiaaksi ryhtymistä hän oli elättänyt perhettään neljä vuotta pelaamalla pokeria uhkapeliringeissä.
Ristiriita kiinnosti ohjaajaa
Kolmiosaisessa Mieletön vilppi -dokumentissa käydään läpi kahden taiteen amatöörin, pokeripelurin ja hitsarin, matka suomalaisen taidekaupan sisäpiiriin.
Dokumentin ohjaaja Terjo Aaltosta kiinnosti tapahtumissa juuri tämä ristiriita: Veli Seppä ja Jouni Ranta ovat itseoppineita. Silti he onnistuivat vedättämään 30 vuotta alan asiantuntijoita.
– Minua nauratti se maailma ja valta, joka taideasiantuntijoilla on. He päättivät silmämääräisesti, mikä on oikeaa ja mikä väärää. Ihminen on erehtyväinen ja [väärennetyn taiteen] myyjät käyttivät tätä häikäilemättä hyväkseen, Aaltonen sanoo.
Ohjaajan mukaan Jouni Ranta oli yksi parhaista haastateltavista: ”sosiaalisesti mahtava”, suu käy ja juttua tulee.
– Hän on kuin autokauppias. Hän kyllä myy sinulle lisävarusteet ja kaikki, mutta et voi tietää, onko moottori paikallaan.
Dokumentin alkuun onkin lisätty eräänlainen sisältövaroitus: ”Tämä on tosi tarina” vaihtuu ruudulla lauseeksi ”Tämä on tarina”. Jaksoissa kuullaan myös poliisia ja syyttäjää.
Vankila oli lomaparatiisi
Jouni Ranta tuomittiin taiderikoksista kahdesti: 2005 ja 2019. Ensimmäinen tuomio oli hovioikeuden jälkeen kaksi vuotta ja neljä kuukautta ja toinen puolitoista vuotta.
Molemmista Ranta kertoo istuneensa vain puolet: ensimmäisen kerran Seutulassa ja toisen Suomenlinnassa.
Seutulaa hän kuvailee leirielämäksi.
– Taksi tuli puoli seitsemän aikaan pihalle ja heitti meidät Nuuksion metsään. Siellä paistettiin makkaraa ja koetettiin vähän rakentaa jotakin. Neljältä menimme takaisin. Urheilimme ja saunoimme.
Suomenlinnaa hän kutsuu jo ”lomaparatiisiksi”.
– Rautaa ei ole missään. Saa saunoa ja syödä kolme kertaa päivässä firman laskuun. Kun haravoin, sain viisi euroa tunti. Laihduin ja urheilin. Se oli hienoa aikaa. Mutta ei sitä parane mainostaa. Tulee pian jono sinne.
Ranta ajattelee päässeensä vähällä: rangaistus suhteessa rahamäärään, jonka taidehuijauksilla tienaa, on pieni.
– Minua syytettiin ensimmäisellä kerralla 10 miljoonasta markasta. Siellä on joku taulukko, jonka mukaan sain tuomion. Se [tuomion pituus] tulee rahoista. Mutta summathan olivat paljon pienempiä kuin mitä oli todellisuus, Ranta vihjaa.
”Kerron, miten Suomen kansaa on kusetettu”
Ranta on kertonut taidehuijauksiin liittyvän tarinansa aiemminkin. Hän on toinen kirjojen Vilpitön mieli (2017) ja Mieletön vilppi (2020) kirjoittajista. Tuore true crime -dokumentti pohjaa kirjoihin.
– Ajattelin, että kerron Suomen kansalle, miten heitä on kusetettu. Huutokaupat ja museot eivät ole olleet ajan tasalla, Ranta perustelee motiivejaan.
– Ne pitävät suunsa kiinni. Niiden pitäisi tunnustaa, että silloin tehtiin virheitä. Mutta kun ne koettavat lakaista tämän maton alle, Ranta jatkaa.
Ranta on aiemminkin syyttänyt huutokauppoja ja museoita siitä, että väärennökset menivät niillä heppoisesti läpi.
Jouni Ranta arvioi, että Veli Seppä teki lähemmäs 10 000 väärennöstä ja poliisilla olisi niistä takavarikossa vajaat 500. Loput ovat hänen mukaansa ihmisten seinillä.
Ranta sanoo pitäneensä väärennöksistä myös kirjaa.
– En ole näyttänyt listaa kenellekään, enkä näytäkään. Se on poliisihommia. Kolme neljä kaveria saisi siinä siipeensä, joten pidän sen omana tietonani.
Seppä oli Euroopan tuotteliaimpia väärentäjiä
Soitetaan Kimmo Nokkoselle. Hän on eläkkeellä oleva rikostutkija, joka toimi taiderikoksiin keskittyneen operaatio Faken päätutkijana. Hän julkaisi aiheesta tänä vuonna kirjan nimeltä Operaatio Fake – suomalaisten taiderikosten jäljillä.
Nokkonen on yksi dokumentin haastateltavista ja tuntee hyvin Jouni Rannan. Tällä on entisen rikosylikonstaapelin mukaan taipumusta paisutella omaa osuuttaan operaatio Faken tutkinnassa.
Fake alkoi vuonna 2013 ja siitä kasvoi yksi Euroopan laajimmista taiderikosjutuista.
– Rannalla oli siinä vain pieni sivurooli. Jos Jouni kävelee kadulla vastaan ja sanoo hyvää huomenta, kannattaa tarkistaa kellosta, onko aamu, Nokkonen naurahtaa.
Entisen rikosylikonstaapelin arvio Veli Sepän tekemien väärennösten määrästä on merkittävästi pienempi kuin tauluja kaupanneen Jouni Rannan.
Nokkonen arvioi, että todellinen luku ei ole 10 000 vaan joitain tuhansia.
– Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Seppä oli tiettävästi tuotteliaimpia eurooppalaisia uniikkitöiden väärentäjiä, Nokkonen sanoo.
Lopullista Sepän väärennösten määrää on mahdoton tietää.
Moni väärennyksiin liittyvistä tekijöistä on kuollut. Väärentäjä Veli Seppä menehtyi itse keuhkosyöpään vuonna 2022.
Perikuntien on syytä olla tarkkana
Siitäkin on vaikea päästä perille, kuinka monta Veli Sepän väärennöstä poliisilla on takavarikossa. Nokkonen arvioi, että luku on 200–300 välillä.
Yksi asia on varma: Veli Sepän tehtailemia väärennöksiä pyörii edelleen maailmalla.
– Tälläkin hetkellä joukostamme poistuu ihmisiä, jotka keräsivät suomalaista taidetta 1980–1990-luvuilla. Ja perikuntien olisikin syytä olla äärimmäisen tarkkoja, Nokkonen sanoo.
Suomen taidemarkkinat ovat pienet, mutta niillä tehdyt rikokset eivät ole olleet nappikauppaa. Pelkästään operaatio Faken aikana syntyneet rikosvahingot olivat noin 15 miljoonaa euroa.
Ostaisitko tältä mieheltä käytetyn taulun?
Entinen väärennetyn taiteen kauppias, Jouni Ranta, viettää nyt 74-vuotiaana “vanhan ihmisen elämää”. Katkera hän ei tunnusta olevansa, vaikka usein siltä kuulostaakin.
– Olen itse ollut hölmö. Tämä on ollut elämää ja nyt ollaan tässä.
Eläkettä hän saa omien sanojensa mukaan muutaman satasen ja tulee sillä toimeen jotenkin. Hän totoaa tai “pelaa raveja”, kuten hän itse asian ilmaisee. Aika käy pitkäksi ja jotain pitäisi päästä tekemään.
– Olen hakenut seikkailuja. Sen takia minusta tuli tällainen. Minulle ei riitä lotto lauantaisin. Pitää olla paljon enemmän jännitystä.
Ranta kertoo, että hänellä on väärentäjä Veli Sepän omalla nimellään signeeraamia tauluja. Ne hän suunnittelee vielä myyvänsä.
– Sanotaan, että helvetissä ei ole nauloja tauluille. En viitsi ottaa niitä mukaani, vaan koetan myydä alta pois.
Kauppamies kun on, hän vakuuttaa, että ostaja saa niistä vielä hyvän hinnan. Kunhan tulee uusi nousukausi.
– Mulla ei ole aikaa odottaa hinnannousua: ollaan kalkkiviivoilla. Yritän saada ne hukattua. Jollen saa, koetetaan sitten sitä helvetin naulaa, että onko se kuitenkin olemassa.
Mieletön vilppi saa ensi-iltansa Ruutu-palvelussa 5. elokuuta. Ensimmäinen jakso on katsottavissa myös Nelosella.