Lupiinit, kurtturuusut, jättipalsamit. Vieraslajien vastainen taistelu on ensiarvoisen tärkeää. Niittotalkoot ja kitkeminen eivät kuitenkaan kaikkia kiinnosta, mutta taisteluhuutoon voi vastata kevyemmin. Kokosimme vinkit, joiden avulla vieraslajien torjuminen voi olla kivaa.
1. Komealupiini on kaunis maljakossa
Suomen luonnonsuojeluliiton Kerää vieraslajikimppu -haaste järjestettiin toista kertaa. Kyseessä on kevyesti toteutettu haaste, johon osallistuminen on helppoa. Kimppuun kerätään kauniita mutta haitallisia kukkia, kuten komealupiineja. Kimpusta voi myös napata kuvan ja jakaa sen halutessaan sosiaalisen median kanavissa.
Tänä kesänä sadat ihmiset ottivat haasteen vastaan. Osallistujien määrä tuplaantui edelliskesästä. Kimput olivat isoja, ja asetelmissa oli nähty vaivaa, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton viestinnän johtava asiantuntija Liisa Hulkko.
– Yhdessä kuvassa oli pieni lapsi, ja kerätty lupiinikimppu oli valtavan kokoinen. Paljon suurempi kuin kuvan lapsi.
Hulkon mukaan jokainen kerätty kimppu on askel parempaan. Joskus merkittävä teko voi olla se, että poimii kukintavaiheessa olevat lupiinit pois esiintymän ollessa vielä pieni.
2. Lupiinivärjäys on viime vuosien hitti
Värjäämiseen sopivat komealupiineista niin kukinnot kuin varret. Kukista syntyy sinisen sävyjä, varsista puolestaan vihreän ja ruskean sävyjä. Uutena vieraslajilistoille tulleet piiskut ovat äärimmäisen hyvä keltaisen lähde, vinkkaa käsityöalan kouluttaja ja kirjailija, yrittäjä Anna-Karoliina Tetri Tetri-desingista.
– Värjäyksessä pienet nyssykät eivät auta, vaan kasveja lähdetään keräämään Ikea-kassien kanssa. Lupiinia lähtee näissä hommissa paljon pois teiden varsilta.
Lupiinivärjäyksen suosio nosti päätään pari vuotta sitten. 2020-luvulla on alettu hahmottaa, kuinka ekologinen vaihtoehto luonnonvärjäys on. Tetrin mukaan se sopii myös teolliseen toimintaan.
Pohjois-Karjalan Polvijärvellä Sotkuman kylällä on talkoiltu lupiinien poistamiseksi vuosien ajan. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mari Vauhkonen haaveilee lupiinivärjäyskurssista. Ehkä sellainen toteutuu jo syksyllä tai viimeistään ensi kesänä, kun kyläläisiä kutsutaan jälleen talkoilemaan, jotta kylänraitti saataisiin pidettyä puhtaana lupiineista.
3. Kurtturuusumuste – tuoksua ja väriä askartelijoiden iloksi
Anna-Karoliina Tetri on ideoinut askartelijoiden iloksi luonnonmusteen. Hän halusi kokeilla, miten teiden pientareilta yhä löytyvää kurtturuusua voisi hyödyntää.
– Luonnonväripohjaiset musteet ovat ikivanha juttu sen takia, että niitä on käytetty kautta aikojen.
Musteeseen tarvitaan nuppuja ja terälehtiä. Nupuillaan olevissa kukissa on suhteessa enemmän väriä. Kukat kannattaa kerätä kantoineen, jotta marja ei pääse kehittymään ja kurtturuusu ei leviä, neuvoo Tetri ohjeessaan. Terälehtien päälle kaadetaan kuumaa vettä ja lehtiä survotaan. Seos saa seistä yön yli tekeytymässä.
