Keski-Pohjanmaalla Etelänevan, Viitasalonnevan ja Seljäsennevan suoalue Kannuksen ja Kokkolan kunnissa nimettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 2021. Saman tien alkoi työ suokokonaisuuden saamiseksi Suomen kansallispuistojen joukkoon.
Alueelle on erityistä se, että suo on täysin ojittamaton ja siellä kulkevat hiekkaiset rantavalliparvet, eli kaarrot tai kaaret. Kaarto erottuu hyvin suomaisemasta: Kannuksessa ne ovat ympäristöään korkeammalla ja kasvavat puita, varvikkoa ja jäkälää.
Kaarrot ovat muodostuneet jääkauden jälkeen hiekasta ja jossain määrin sorasta, kertoo Geologian tutkimuskeskuksen operatiivinen johtaja Olli Breilin.
– Suurien myrskyjen aikaansaamat vallit ovat nykyisin nähtävissä rantakaartoina. Maa on hiljalleen kohonnut ja rantakaarrot vähitellen muodostuneet.
Alueen rantavallit ovat syntyneet 5 000 – 7 000 vuotta sitten.
– Muinaiset suomalaiset ovat ehkä asustaneet näillä rantakaaroilla, vähintäänkin tallustelleet, ehkä pyytäneet. Myöhemmin kaarrot ovat olleet kulkuväylinä suoalueiden välissä, kuvailee Breilin.
Metsähallituksen mukaan vastaavanlaisia hiekkamuodostelmia on joillakin Pohjanmaan soilla, mutta ei tiettävästi missään nykyisessä kansallispuistossa.
Kokkolan ja Kannuksen alueen kaarrot ovat osa Lohtajanharjun muodostelmaa, joka alkaa meren rannalta ja jatkuu aina Keski-Suomen Laukaaseen saakka.
– Tämä luonnonsuojelualue on yhtenäinen ja hieno kokonaisuus. Ojittamattomat suot ovat jo arvo sinällään, kehuu Breilin.
Lajisto on alueella rikas
Ilmakuvissa kaarrot erottuvat hyvin suoalueella Kannuksen keskustan lounaispuolella. Paikan päällä ne ovat hyviä, kovapohjaisia kävelyreittejä polkuineen niin ihmisille kuin eläimille.
Kannuksessa kansallispuistohanketta puuhaavien joukkoon kuuluvat muun muassa lintuharrastaja Kyösti Karvonen ja luontoaktiivi Erkki Huuki.
Karvosen mukaan suoalueella on toistakymmentä hyvää, käveltävää kaartoa. Niille tulee yhteismittaa useita kilometrejä.
– Kahlaajia on täällä runsaasti, kuten pikkukuoveja. Laulujoutsenia, riekkoja, nuolihaukkoja ja välillä myös metsähanhia löytyy. Arvokkain lintulaji on täällä pesivä maakotka, kertoo Karvonen.
Alueen eläimistöön kuuluvat karhu, ahma, susi ja ilves, sekä hirvi, metsäpeura, metsäkauris ja valkohäntäpeura. Lisäksi alueella elää lukuisia pienempiä petoja.
Kasvistosta löytyy esimerkiksi harvinaisia leväkasveja.
Huuki ja Karvonen sanovat, että alueen etuna on hyvä saavutettavuus: rautatieasemat ovat lähellä ja vieressä kulkee Kokkola–Kajaani-tie.
Paikallisesti asiassa edetty, mutta hakemusjono on pitkä
Erkki Huuki (kesk.) on mukana myös paikallispolitiikassa ja istuu Keski-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksessa. Hän sanoo, että kansallispuistohankkeessa on edetty paikallisella tasolla.
– Tämä on nyt mukana Kannuksen kaupungin strategiassa, samoin Keski-Pohjanmaan liiton toimenpidesuunnitelmassa.
Nyt katse on suunnattu Kokkolaan, jonka mukaan lähteminen on välttämätöntä, jotta kansallispuistoalue saadaan riittävän suureksi. Kansallispuiston minimikoko on tuhat hehtaaria.
Tänä keväänä Kokkolan kaupunginvaltuutettu Ulpu Keränen (ps.) teki asiasta valtuustoaloitteen, joka on nyt kaupunginhallituksen valmisteltavana.
Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvoksen Leila Suvantolan mukaan ministeriöön on tullut vireille kuusi esitystä uuden kansallispuiston perustamisesta.
Kansallispuistoa on esitetty Länsi-Lappiin Aalistunturin alueelle, Lounais-Lappiin, Itä-Lappiin Inarijärvelle, Posiolle Korouomalle, Ylitornioon Miekojärvelle sekä Kanta-Hämeeseen Evoon. Lisäksi on esitetty neljän olemassa olevan kansallispuiston laajentamista. Näistä vanhin hanke on vuodelta 2019.
Kansallispuiston perustamisen hinta vaihtelee.
Esimerkiksi Sallan kansallispuiston perustaminen maksoi noin 4,5 miljoonaa euroa. Hossan kansallispuisto perustettiin retkeilyalueelle, jossa oli jo valmiina palveluvarustusta. Sen perustaminen maksoi 2,5 miljoonaa euroa.
Jäitä hattuun vai lisää kaasua?
Kansallispuistojen hoidosta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut. Metsähallituksen asiointijohtajan Mikael Nordströmin mukaan kaikki perustettavat puistot eivät ole saaneet lisärahoitusta.
Nykyisillä resursseilla on Nordströmin mukaan erittäin haasteellista perustaa uutta kansallispuistoa.
– Kansallispuiston rakentaminen paikkaan, jossa ei ole ennestään palveluvarustusta, maksaa vähintään useita satoja tuhansia euroja.
Kustannuksia lisää ylläpito, esimerkiksi polttopuuhuolto, vessojen tyhjennys ja pitkospuiden uusiminen.
Metsähallituksen luontopalveluiden rahoitusta on nipistetty tältä ja lähivuosilta, mutta se, miten rahoituksen väheneminen lopulta näkyy kansallispuistoissa, on vielä selvityksen alla.
Suvantolan mukaan on kuitenkin yksi asia, joka auttaa kansallispuiston perustamishakemuksen etenemistä.
– Vahva paikallinen tuki auttaa saamaan myönteisen päätöksen, Suvantola sanoo.
Uuden puiston perustamiseen tarvitaan hallituksen suopeaa suhtautumista. Asiasta päättää eduskunta.
Vaatimukset eivät valtavia
Kansallispuistoa Kannukseen ja Kokkolaan ajavat luontoaktiivit haluaisivat säilyttää alueen mahdollisimman luonnonmukaisena.
– Täällä ei tarvitsisi olla kaikkia niitä rakennelmia, joita nykyisissä puistoissa on, Erkki Huuki sanoo.
Luonnonsuojelualueen laitamalle Kokkolaan on suunniteltu isoa tuulipuistoa. Huuki ja Kyösti Karvonen näkevät, että se uhkaisi maiseman hiljaisuutta.
– Kun jokin luonnonalue suojellaan, niin myös maisema pitäisi saada suojeltua, painottaa Karvonen.
– Vaikkei tuulimyllyistä lähde isoa ääntä, niin näkymäkin on osa hiljaisuutta, Huuki toteaa.
Lisätty Erkki Huukin puoluetausta 30.7. 2024 kello 8.30.