PETÄJÄVESI.
Loppukesäinen metsämaisema rehottaa Keski-Suomessa. Oranssiin pukeutunut työmies on valmiina aloittamaan päivän urakkansa.
Tarkoitus on harventaa koivikkoa, jotta viisi vuotta sitten istutetut kuuset pääsevät kasvamaan paremmin.
Ennen kuin metsuri saa raivaussahansa käyntiin metsätieltä kuuluu auton ääni. Henkilöauto ajaa soratietä pitkin työmaa-alueen ohitse, ja kuski tervehtii samalla.
Metsuri Sami Lähdemäki moikkaa takaisin, vaikka ei tunnista henkilöä. Tuskin tunnisti kuskikaan. Täällä moikkaillaan kaikille.
Lähdemäki tuumailee, että jopas tänään on paljon väkeä hänen työmaallaan Petäjäveden pöpelikössä. Jo yksi auto ajanut ohitse ja jopa Ylen kuvausryhmä on tullut paikalle.
Lähdemäki kaataa bensaa sahansa moottoriin ja kertoo olevansa yllättynyt, että hänestä ylipäätään tehdään juttua.
Oranssin työmieshaalarin alta näyttää siis paljastuvan melko perinteinen nöyrä suomalainen mies.
Aikoinaan hän oli poikkeusyksilö.
Superlupaus Lähdemäki
Ennen Lähdemäen haalarin väri oli punainen, Saarijärven Pullistuksen seura-asu.
Lähdemäki oli hiihdossa ikäluokkansa suurlupaus. Vuosikerta 1992 oli Suomen hiihdossa tasokas, sieltä löytyi myös kova kilpakumppani nimeltään Iivo Niskanen.
Lähdemäki ja Niskanen olivat ikäluokkansa kaksi parasta hiihtäjää, kaksi poikkeuslahjakkuutta.
Nuorten SM-kisojen ykköstiloja kahmi usein joko Lähdemäki tai Niskanen. Kaksikko seisoi monet kerrat samalla palkintokorokkeella.
– Ehkä voi niin sanoa, että olimme samalla viivalla odotusten suhteen. Iivolla oli varmasti enemmän voittoja, mutta sain kyllä muutaman kerran päänahan.
Sami Lähdemäki ja Iivo Niskanen kävivät nuoruudessaan paljon kovia kisoja yhdessä.
Saarijärveltä kotoisin oleva Lähdemäki unelmoi huippusijoituksista maailmancupissa.
Lähdemäki onnistui myös kansainvälisissä kisoissa.
Saarijärveläinen oli menossa kohti unelmiaan 18-vuotiaana, kun hän voitti Pohjoismaiden mestaruuskisat Kuopiossa vuonna 2010.
Tämän hetken Lähdemäki muistaa edelleen hyvin. Kaikki osui kohdilleen, ja hiihto kulki kuin unelma.
Taakse jäivät muun muassa Norjan Sindre Skar ja Martin Nyenget. Molemmat norjalaiset ovat sittemmin hiihtäneet maailmancupissa osakilpailuvoittoihin.
– Se kuulostaa nyt aika kovalta. Se oli kova veto, Lähdemäki kertoo leveän hymyn kera.
Vuoden päästä tuli arvokisamitalikin.
Lähdemäki oli Suomen miesten viestijoukkueen avausosuudella ja läpsäisi treenikaverinsa Niskasen matkaan toiselle osuudelle. Perttu Hyvärinen ankkuroi Suomen nuorten MM-pronssille.
Onnistuneet tulokset ruokkivat entisestään saarijärveläistä.
– Minulla oli silloin ajatus, että tekisin urheilua huipputasolla: kiertäisin maailmancupia ja hiihtäisin huipulla. Ehkä olin poikkeava, että en nähnyt itseäni olympiavoittajana.
Vuonna 2011 Lähdemäki valittiin Keski-Suomen Vuoden nuoreksi urheilijaksi. Vuotta aiemmin palkinnon oli voittanut jääkiekkoilija Sami Vatanen. Lähdemäen jälkeen vuonna 2012 palkinto myönnettiin tulevalle pituushypyn SE-miehelle Kristian Pullille.
Eri suuntiin
Jos Lähdemäki olisi Niskasen tapaan noussut hiihtomaailman eliittiin, hetki sitten autolla raivaussaha-työmaan ohi ajanut kuski olisi saattanut tunnistaa hiihtäjän.
Lähdemäki saakin olla rauhassa sekä metsätöissä että kotonaan Jyväskylässä.
Kun Iivo Niskasesta tuli olympiavoittaja jo 22-vuotiaana, Lähdemäestä ei tullut koskaan maailmancup-tason hiihtäjää.
Ura on kuitenkin ollut hieno: Lähdemäki on menestynyt kansallisella tasolla. Parhaimmillaan hän on sijoittunut SM-kisoissa seitsemänneksi.
Tällainen tarina on oikeastaan paljon tyypillisempi kuin se, että hänestä olisi tullut moninkertainen arvokisamitalisti. Olympiavoittajat ovat harvassa, mutta nuorten kisoissa menestyjiä on Suomessa aina ollut riittämiin.
Lähdemäellä ei ole antaa selitystä, miksi Suomessa moni urheilija ei pysty nousemaan kovalle kansainväliselle tasolle.
– Se on niin yksilöllistä.
Lähdemäen urheilulliset haasteet alkoivat 20 ikävuoden jälkeen.
– Aikuisiän kynnyksellä oli paineita, kun yritin päästä eteenpäin ja piti tehdä tulosta.
Mitään ei ole kuitenkaan jäänyt hampaankoloon urheilu-uralta: – Ei ole jäänyt kaihertamaan.
Lähdemäki viihtyy metsurin hommissa, vaikka hänellä on yliopistosta maisterin paperit matematiikasta.
Kotona Jyväskylässä on puoliso ja Lumo-koira: – Hommat ovat luistaneet hyvin, Lähdemäki sanoo.
Vielä vuoden 2014 kesällä Lähdemäki voitti miesten Vuokatin Aateli Racen ennen Anssi Pentsistä ja Matias Strandvallia.
Muutaman vuoden kuluttua 25-vuotiaana Lähdemäki päätti kuitenkin lopettaa täysillä panostamisen hiihtoon. Hän on silti jatkanut uraansa kevyemmällä otteella.
Lähdemäki pohti parikymppisenä paljon, miksi tasonnostoa ei tullut. Mahdollisen vastauksen Lähdemäki sai kymmenen vuoden päästä Inarissa.
Nykyään Lähdemäki osallistuu edelleen SM-kisoihin omien sanojensa mukaan ”jälkihöyryillä”. Lähdemäki tekee kesät metsätöitä ja hiihtää talvella.
– Metsätyöt pitävät peruskunnon yllä. Talvella kun hiihtää, suorituskyky nousee.
Inarin vuoden 2023 SM-kisoissa Lähdemäki hiihti 12. sijalle 10 kilometrin perinteisen kisassa. Sijoitus yllätti ja Lähdemäki tuuletti maalissa. Kisan voitti Iivo Niskanen.
Lähdemäki hiihti todella hyvin, vaikka harjoitusmäärät eivät ole enää kummoiset aiempaan verrattuna.
Lähdemäki hörppää termarista kahvia ja hänen ilmeensä muuttuu hieman vakavammaksi, kun aletaan kunnolla puhua siitä, miksi hän ei noussut huipulle.
Lähdemäki kertoo havahtuneensa vasta myöhemmin, että harjoittelu ei ollut aikoinaan tarpeeksi laadukasta.
Se ei johtunut treenimäärän puutteesta – mikä oli vajaa 1 000 tuntia vuodessa.
– Tein harjoituksellisia virheitä aikuisiän kynnyksellä. Tuli ylilyöntejä harjoittelussa. Olisi pitänyt levätä enemmän ja rytmittää harjoittelua paremmin.
Urheilijan mukaan rasitusvammat söivät tulosta sekä miestä.
– Homma tyssäsi niihin.
Lähdemäki kuitenkin painottaa, että taustajoukot olivat kunnossa.
– Silloin olen harjoitellut parhaan tietämykseni mukaan. Maksimi oli siinä. Se on vain todettava, ettei riittänyt. Niin olen sen ajatellut, hiihtäjä sanoo haikeana.
Lähdemäki myöntää, että harjoittelusta katosi paikoitellen ilo, kun menestystä ei tullut. Kynnys maailmancupiin osoittautui liian korkeaksi.
– Ehkä se oli jossain vaiheessa niin, että menestyminen oli tärkeämpää kuin mukavuus. Niin olisiko siinä syitä? En tiedä, Lähdemäki pohtii.
Reilut kymmenen vuotta sitten Niskanen ja Lähdemäki lähtivät ylimääräisille lenkeille ja pitivät paljon yhtä nuorten maajoukkueleireillä.
Nykyään yhteydenpito on ollut vähäisempää, mutta Suomen kisoissa muutama sana aina vaihdetaan. Tähän juttuun Yle Urheilu ei tavoittanut Iivo Niskasta kommentoimaan.
Joku saattaisi sanoa, että Lähdemäki on ollut epäkiitollisessa asemassa, koska entisestä kilpakumppanista tuli niin kova.
Iivo-vertaukset aikoinaan ja Iivo-kysymykset nykyään eivät silti häiritse Lähdemäkeä.
– Voi ajatella, että olin kirittämässä Iivoa. Se toi silloin kilpailua hänelle.
Sami Lähdemäen nuoruuden hiihtokuvat: Arto Hyytiäinen